Keski-ikäisillä miehillä havaittiin 20 vuoden seurannan aikana, että vaikeus saada unta tai pysyä unessa oli yhteydessä myöhemmin lisääntyvään dementiariskiin. Keskimääräistä eli noin 7–7,5 tuntia pitempi tai lyhyempi uni oli yhteydessä myös lisääntyneeseen keuhkosyöpäriskiin, vaikka tupakointi ja muut elintapatekijät vakioitiin.
Terveystieteiden ja kasvatustieteen maisteri Maria Luojus tarkasteli väitöstutkimuksessaan 42‒60-vuotiaiden miesten itseraportoidun unen yhteyttä keuhkosyövän ja dementian riskiin sekä elimistön sinkki- ja kuparitasojen yhteyttä unen pituuteen Sepelvaltimotaudin vaaratekijät -seurantatutkimuksen aineistossa. Tämä kroonisten sairauksien esiintyvyyttä ja sairauksien taustatekijöitä selvittävä seurantatutkimus on käynnissä Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä.
Unen aikana kehon energiaa suunnataan solujen hapetusvaurioiden korjaamiseen, puolustusjärjestelmän toimintaan, muistin ylläpitoon sekä aivojen kuona-aineiden poistoon ja hermoverkkojen muovautuvuuden parantamiseen. Unen tarve on yksilöllistä ja vaihtelee iän myötä. Aikuisille suositellaan 7‒9 tunnin mittaisia yöunia. Unen pituuden lisäksi unen laatu, unenaikaiset hengityskatkokset ja vuorokausirytmi vaikuttavat päiväaikaiseen vireystilaan. Puutteellisen unen välittömät vaikutukset näkyvät muistia vaativien toimintojen heikentymisenä, energiatarpeen ja solustressin lisääntymisenä sekä matalampana sydämen sykkeenä ja kehon lämpötilana. Pitkäaikaisten uniongelmien on havaittu sekä edeltävän kroonisia sairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, syöpää ja dementiaa, että esiintyvän niiden yhteydessä. Lisäksi on todettu, että lyhyt- ja pitkäunisilla on suurentunut kuolleisuusriski.
Unen pituuden ja lisääntyneen keuhkosyöpäriskin välinen yhteys liittyy elimistön matala-asteiseen tulehdustilaan ja melatoniinin erityksen häiriöihin. Nämä tekijät vaikuttavat syövän syntyyn ja kiihdyttävät syöpäkasvaimen kasvua. Matala-asteinen tulehdustila on yhteydessä unen poikkeavaan pituuteen sekä elimistön poikkeavaan sinkki- ja kuparipitoisuuteen, jotka voivat lisätä sydän- ja verisuonisairauksien sekä syövän riskiä. Unettomuusoireisiin liittyvän lisääntyneen dementiariskin taustalla voivat vaikuttaa unen puutteen aiheuttamat aivojen rakenteen muutokset, matala-asteinen tulehdustila ja häiriöt hermosolujen uudistumisessa.
Terveystieteiden ja kasvatustieteen maisteri Maria Luojuksen epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja Sleep and health in ageing men (Uni ja terveys ikääntyvillä miehillä) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Markku Partinen Helsingin yliopistosta ja kustoksena toimii professori Jussi Kauhanen Itä-Suomen yliopistosta. Professori Jussi Kauhasen lisäksi väitöskirjan ohjaajina ovat toimineet dosentti Soili Lehto ja dosentti Tommi Tolmunen Itä-Suomen yliopistosta.
Maria Luojus on syntynyt vuonna 1974 Kiihtelysvaarassa. Hän on opiskellut fysioterapeutiksi vuonna 1995 Kuopion terveydenhuolto-oppilaitoksessa ja valmistunut terveystieteen maisteriksi vuonna 2005 Kuopion yliopistosta ja kasvatustieteen maisteriksi ja aineenopettajaksi vuonna 2013 Itä-Suomen yliopistosta. Nykyään Luojus toimii suunnittelijana Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducatessa Itä-Suomen yliopistossa.