Nukutusaineena käytetyn ketamiinin on todettu lievittävän masennusoireita nopeasti. Samankaltainen vaikutus on havaittu myös ilokaasulla. Taustalla olevia mekanismeja selvittävässä Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa todetaan, että kummatkin lisäävät annostelun päätyttyä jyrsijämallin aivosähkökäyrän hidasaaltotoimintaa ja tiettyjä solusignalointimuutoksia.

Masennus aiheuttaa mittavaa inhimillistä kärsi­mystä ja merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia. Masennusta hoidetaan farmakote­rapialla, mutta moni potilaista ei saa merkittävää hyötyä lääkkeistä useiden viikkojen tai kuukausienkaan käytön jälkeen. Näille hoitoresistenteille masennuspotilaille psykiatri­nen sähköhoito on yhä tehokkain hoitomuoto.

Yhdeksi sähköhoidon tehoa ennustavak­si tekijäksi on esitetty kouristuksen jälkeisen aivojen hidasaaltotoiminnan lisääntymistä aivosähkökäyrässä. Ajatus kannusti jo vuosikymmeniä sitten tutkijoita selvittämään isofluraanilla aikaansaadun anestesian masennuslääkevaikutuksia, mutta tulokset jäivät epäselviksi.

Tuoreemmissa tutkimuksissa on toistettavasti havaittu, että N-me­tyyli-D-aspartaattireseptoreja salpaava ketamiini lievittää masennusoireita nopeasti. Samankaltainen ripeä vaikutus on havaittu hiljattain kliinisessä tutkimuksessa myös typpioksiduulilla eli ilokaasulla (N2O).

Isofluraanin ja typpioksiduulin vaikutusten taustalla olevat neurobiologiset mekanis­mit ovat kuitenkin yhä pääosin tuntemattomia. Ketamiinin vaikutusmekanismiksi on sen sijaan esitetty glutamatergisen hermovälityksen ja aivokuoren ärtyvyyden lisäänty­mistä, jonka on ajateltu johtavan muutoksiin synapsien ja hermosolujen toiminnassa. Näiden vaikutusten on esitetty aiheutuvan aivoperäisen BDNF-hermokasvutekijän kohteena toimivan TrkB-reseptorin aktivaatiosta ja sitä seuraavista muutoksista.

Farmasian tiedekunnassa väittelevä Samuel Kohtala selvitti väitöstutkimuksessaan isofluraanilla toteutetun nukutuksen aihe­uttamia molekulaarisia muutoksia hiiren hippokampuksessa ja havaitsi monien eri nukutusaineena käytettyjen lääkeaineiden, kuten uretaanin ja ketamiinin, aiheuttavan samankaltaisia muutoksia.

Sen jälkeen Kohtala tutki ilokaasun vaikutuksia ketamiinin sää­telemiin solusignalointimekanismeihin hiiren etuaivokuorella. Ilokaasualtistuksen aika­na hermoston aktiivisuuteen liitettyjen merkkiaineiden määrä kasvoi. Annos­telun päätyttyä aivosähkökäyrässä havaittiin voimistunutta hidasaaltotoimintaa, jonka aikana TrkB-välitteinen signalointi lisääntyi aivoissa. Myös nukuttamiseen riittävät ketamiiniannokset lisäsi­vät aivosähkökäyrän hidasaaltotoimintaa ja solusignalointimuutoksia.

– Tulokset viittaavat siihen, että hidasoskillaatioilla ja ketamiinin vaiku­tuksiin liitetyillä solusignalointimuutoksilla olisi yhteys. Nyt olisikin syytä selvittää, onko aivokuoren ärtyvyys ja sitä seuraava hidasaaltotoiminnan lisäänty­minen nopeavaikutteisten masennuslääkkeiden yhteinen ominaisuus, Samuel Kohtala toteaa.

Proviisori Samuel Kohtala väittelee 3.5.2019 kello 12 Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheesta “Rapid-acting antidepressants: Shared neuropharmacological mechanisms”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biokeskus 2, auditorio 2041, Viikinkaari 5.