Yhä useampi suomalainen osaa hakea apua mielenterveyden ongelmiin, mikä näkyy niin diagnoosien kuin sairauspoissaolopäivienkin lukumäärän huimana kasvuna. Mistä tämä johtuu ja mitä asialle voisi tehdä? Terveystalo alkaa analysoida 3,6 miljoonan suomalaisen terveystietoja käsittävää potilasdataansa ajankohtaisten ja koko yhteiskuntaan vaikuttavien terveysilmiöiden syiden ja seurausten selvittämiseksi.
Kun työikäinen suomalainen sairastaa, on syy useimmiten flunssa tai selkäsärky. Yhä useammin lääkärin vastaanotolle hakeudutaan kuitenkin jonkin mielenterveyteen liittyvän oireen vuoksi.
– On positiivista, että suomalaiset hakevat nykyään apua mielenterveysongelmiin terveydenhuollon ammattilaisilta. Tarjolle on tullut myös digitaalisia palveluja, jotka madaltavat kynnystä etsiä apua ongelmiin, Terveystalon ylilääkäri Sari Riihijärvi sanoo.
Ahdistuneisuushäiriöiden, unettomuuden, masennuksen, pitkittyneen stressin tai toistuvan masennuksen yleistyminen on globaali ilmiö, joka näkyy myös Suomen suurimman terveyspalveluyrityksen Terveystalon potilasdatassa. Viime vuonna mielenterveyshäiriöistä aiheutui 1,3 miljoonaa sairauspoissaolopäivää, mikä tarkoitti työnantajille laskennallisesti 455 miljoonan euron poissaolokustannuksia. Kolmessa vuodessa mielenterveyshäiriöistä aiheutuneiden sairauspoissaolopäivien määrä on kasvanut 53 prosenttia. Keskimäärin mielenterveyden ongelmista aiheutui viime vuonna 17 sairauspoissaolopäivää potilasta kohden.
– Kun mieli sairastuu, se heijastuu niin koti- kuin työelämäänkin. Potilas ja hänen lähipiirinsä joutuvat koville, ja pitkät sairauspoissaolot tulevat kalliiksi niin työnantajille kuin koko yhteiskunnalle. Mielenterveyshäiriöt ovat kuitenkin hoidettavissa ja niiden hoidon vaikuttavuuteen pätee sama sääntö, kuin muihinkin sairauksiin: mitä aikaisemmin, sen parempi, Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen sanoo.
– Käypä hoito -suositusten mukainen psykoterapia on osoittanut tehonsa ahdistuneisuushäiriöiden ja masennuksen hoidossa. Kun tunnistamme riskissä olevat potilaat ja hoidamme heitä oikea-aikaisesti, voimme lyhentää sairauspoissaolojen kestoa ja tarvetta. Yhteiskuntamme on hektinen ja moni kaipaa nopeita ratkaisuja. Tällä alalla ei usein kuitenkaan ole tarjolla pikavoittoja. Mielenterveyshäiriöiden hoitaminen on vaativaa ja pitkäjänteistä.
Tuija Turusen mukaan nyky-yhteiskunnassa jyllää useita ilmiöitä, jotka asettavat psyykkisen jaksamisen koetukselle. Erityisesti mielenpahoinvointi on lisääntynyt nuorilla naisilla.
– Pelkästään se, että olemme nykyään tavoitettavissa kellon ympäri usean eri kanavan kautta, stressaa ja kuormittaa mieltämme. Myös työelämä on aiempaa kiireisempää, pirstaleisempaa ja suorituskeskeisempää, mikä on yksi syy ahdistuneisuushäiriöiden lisääntymiseen.
Mielenterveyden ongelmiin liittyvät tiedot ovat peräisin Terveystalon potilastietojärjestelmästä, joka on Suomen suurin yhtenäinen potilastietojärjestelmä. Se sisältää noin 3,6 miljoonan suomalaisen terveystietoja ja edustaa erityisen hyvin suomalaista työikäistä väestöä. Viime vuonna 15 prosenttia kaikista lääkärivastaanotoista eli yhteensä 3,5 miljoonaa vastaanottokäyntiä tehtiin Terveystalossa.
– Järjestelmäämme kertynyt tieto suomalaisten terveydestä on ainutlaatuista – tällaista kattavaa dataa on ollut saatavilla paljon niukemmin avoterveydenhuollosta kuin tietoa sairaala- ja erikoissairaanhoidosta. Nyt laajennamme hallussamme olevan datan hyödyntämistä potilaidemme hoitamisesta koko yhteiskunnan hyvinvoinnin lisäämiseen. Tietouden lisääminen on vaikuttava tapa nostaa ennaltaehkäisevän hoidon merkitystä ja säästää kustannuksia, Terveystalon ylilääkäri Sari Riihijärvi toteaa.
Terveystalo on Suomen Mielenterveysseuran kumppanina Mielinauha-varainhankintakampanjassa, jolla tuetaan kotimaista mielenterveystyötä, mielenterveyden edistämistä ja vaikeassa elämäntilanteessa olevien kriisiauttamista. www.mielinauha.fi