Juuri julkaistussa tutkimuksessa havaittiin psykoosilääkkeiden käytön olevan yhteydessä suurentuneeseen keuhkokuumeen riskiin Alzheimerin tautia sairastavilla. Keuhkokuumeeseen sairastumisen riski oli suurimmillaan käytön alussa ja säilyi koholla myös pidempiaikaisen käytön aikana. Yleisimmin käytettyjen psykoosilääkkeiden välillä ei havaittu riskin suhteen merkittäviä eroja.
USA:n elintarvike- ja lääkevirasto FDA julkaisi jo vuonna 2005 varoituksen, jonka mukaan psykoosilääkkeiden käyttöön muistisairauden käytösoireiden hoidossa liittyy suurentunut kuoleman riski. Yleisimpien kuolinsyiden joukkoon luettiin keuhkokuume. Psykoosilääkkeet on sittemmin yhdistetty suurentuneeseen keuhkokuumeriskiin useissa tutkimuksissa. Niiden yhteyttä keuhkokuumeeseen sairastumisen riskiin ei ole kuitenkaan aiemmin juurikaan tutkittu muistisairailla, vaikka suomalaisista Alzheimerin tautia sairastavista joka kolmas käyttää psykoosilääkkeitä.
Itä-Suomen yliopiston valtakunnallisessa rekisteripohjaisessa MEDALZ-tutkimuksessa tutkittiin psykoosilääkkeiden ja sairaalahoitoon tai kuolemaan johtaneen keuhkokuumeen välistä yhteyttä vuosina 2005-2012. Tutkimusaineistoon kuului 60584 henkilöä, jotka olivat saaneet Alzheimerin taudin peruskorvausoikeuden vuosina 2005-2011 ja jotka eivät olleet käyttäneet psykoosilääkkeitä tai sairastaneet keuhkokuumetta edeltävän vuoden aikana. Aineistosta rajattiin pois henkilöt, joilla oli aiemmin diagnosoitu skitsofrenia tai kaksisuuntainen mielialahäiriö. Tuloksia verrattiin henkilöihin, jotka eivät sairastaneet Alzheimerin tautia.
Psykoosilääkkeiden käyttöaikana keuhkokuumeen riski kasvoi sekä Alzheimerin tautia sairastavilla että sairastamattomilla ja sen ilmaantuvuus oli samaa suuruusluokkaa molemmissa ryhmissä: Alzheimerin tautia sairastavien joukossa 9,5 ja muiden joukossa 10,2 tapausta sataa henkilövuotta kohden. Kun psykoosilääkkeitä ei käytetty, keuhkokuumeriski oli selvästi suurempi Alzheimerin tautia sairastavilla; ilmaantuvuus oli Alzheimerin tautia sairastavilla 4,8 ja muilla 2,4 tapausta sataa henkilövuotta kohden. Psykoosilääkkeisiin liittyvä suhteellinen keuhkokuumeriski oli siis Alzheimerin tautia sairastavilla kaksinkertainen ja muilla vielä korkeampi, 3,43-kertainen.
Tulosten perusteella psykoosilääkkeiden käyttöön liittyy suurentunut keuhkokuumeriski riippumatta käytön kestosta, henkilön iästä, käytetystä valmisteesta, liitännäissairauksista tai muista käytetyistä lääkkeistä. Tutkimuksessa huomioitiin vain sairaalahoitoa vaatineet tai kuolemaan johtaneet keuhkokuumetapaukset, joten todellinen riskilisä voi olla vielä suurempi. Psykoosilääkkeiden käytön aloitusta muistisairailla tulisikin harkita huolellisesti ja rajata käyttöaika niin lyhyeksi kuin hoidollisesti on mahdollista.
Tulokset on julkaistu Chest-lehden verkkoversiossa ja ne on esitelty myös uusimmassa Duodecim-lehdessä. Tutkimusyhteistyöhön osallistui tutkijoita myös Helsingin yliopistosta ja Karoliinisesta instituutista.
http://www.uef.fi/en/web/gerho/tutkimus
Alkuperäisartikkeli Antipsychotic use and risk of hospitalisation or death due to pneumonia in persons with and without Alzheimer’s disease. Anna-Maija Tolppanen, Marjaana Koponen, Antti Tanskanen, Piia Lavikainen, Reijo Sund, Jari Tiihonen, Sirpa Hartikainen, Heidi Taipale. Chest 2016 Jun 10. pii: S0012-3692(16)50246-3. doi: 10.1016/j.chest.2016.06.004. [Epub ahead of print]
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0012369216502463