pexels-photo-27335-large

Päänsärky on yleinen vaiva jo kouluikäisillä. Arviolta kolmasosa yli 10-vuotiaista tytöistä kärsii toistuvasta päänsärystä – neljäsosalla pojista on samoja oireita. Kouluikäiselle jännityspäänsärkyä aiheuttaa usein pitkäjaksoinen istuminen huonossa asennossa.

Päänsärky on yleisin neurologinen oire ja sitä esiintyy kaikenikäisillä. Kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla yleisimmät päänsäryn tyypit ovat jännityspäänsärky ja migreeni.  Oikean hoidon määrittämiseksi on tärkeä saada käsitys siitä, mistä päänsäryn lajista on kyse.

– Jos lapsi valittelee vain satunnaisesti yksittäisesti lievää päänsärkyä koulupäivän jälkeen ja vaiva poistuu ulkoilemalla, syömällä ja lepäämällä, kyse on usein jännityspäänsärystä. Tilannetta voi tarkkailla rauhassa kotihoidossa, toteaa neurologian erikoislääkäri Harri Hirvonen Mehiläisestä.

– Jos sen sijaan päänsärky tulee voimakkaina kohtauksina, toispuoleisesti ja pulssin tahdissa jyskyttäen, voi kyseessä olla migreeni, kuvailee Hirvonen.

Tytöillä migreeni alkaa usein teini-iässä hormonitoiminnan vilkastumisen myötä, kun taas pojilla migreeniä esiintyy jo ennen teini-ikää. Migreenin hoidosta on aina hyvä keskustella lääkärin – neurologin tai lastenneurologin – kanssa.

”Niskajumipäänsärkyyn auttaa fyysinen toiminta”

Koululaisen päänsäryn taustalla voivat toki olla psykologiset syyt, kuten kouluun liittyvät stressaavat tilanteet tai kiusaaminen. Useimmiten syyt kuitenkin liittyvät kehoon: koulutyötä tehdään asennossa, joka lisää jännitteitä niskan alueella.

– Jos koulupäivän ja läksyjen päälle vietetään vielä runsaasti aikaa erilaisten laitteiden parissa, voi tämä merkittävästi suosia päänsärkyjen ilmenemistä, sanoo Hirvonen. 

Jännityspäänsärkyyn hyvä apu voi levon lisäksi olla fyysinen toiminta ja happihyppely. Ruutuaika kannattaa koululaisilta rajoittaa 2 tuntiin päivässä.

– Liikunta poistaa jännityspäänsärkyä ja säännöllinen ateriarytmi sekä riittävä uni auttavat pitämään kipua loitolla. Myös tavanomaisia särkylääkkeitä voi käyttää, Hirvonen toteaa.

Migreenin hoidossa on tärkeää päästä lepäämään hämärään, rauhalliseen ja viileään huoneeseen. Myös kohtauksen laukaisevien tekijöiden ennakointi ovat tärkeitä. Säännölliset elämäntavat, erityisesti uni-valve-rytmi ja ateria-ajat, auttavat myös migreenin ennaltaehkäisyssä.

Diagnoosin taustalla aina haastattelu ja havainnointi

Jos päänsärky on usein toistuvaa ja voimakkuudeltaan sellaista, että se haittaa opiskelua tai arkisten askareiden suorittamista, on aina syytä kääntyä lääkärin puoleen. Pääsäryn diagnosointi aloitetaan tarkalla haastattelulla ja kokonaisuuden hahmottamisella. Jos lapsi ei osaa tai halua itse kuvailla kipua tarkasti, kannattaa aikuisen tarkkailla, miten lapsi toimii.

– On tärkeä tietää, keskeyttääkö lapsi leikkinsä säryn vuoksi, tai lähteekö koululainen kesken koulupäivän kotiin tai terveydenhoitajalle säryn takia? Tällaiset seikat ovat lääkärille tärkeää tietoa päänsärkyä diagnosoitaessa ja hoitoa suunniteltaessa, kuvailee Hirvonen.

Kiireellistä lääkärin tutkimusta vaativat aina esimerkiksi fyysisen ponnistamisen yhteydessä laukeava äkillinen voimakas päänsärky, päänsäryn yhteydessä tulevat halvaus- ja puutumisoireet tai esimerkiksi kaksoiskuvat silmissä. Myös kova päänsärky yhdessä kuumeen kanssa, tai jos siihen liittyy uneliaisuutta, kannattaa aina tarkistuttaa lääkärillä välittömästi.

——————————————————–

Vanhempi! Muista nämä koululaisen päänsärystä

  1.  Päänsärkyjä on erilaisia. Tarkkaile lastasi kipukohtauksen hetkellä.
  2. Jos kipu on yksittäistä ja ohimenevää, eikä haittaa lapsen leikkiä, voi tilannetta tarkkailla kotihoidossa.
  3. Jos kipu haittaa lapsen puuhastelua, toistuu usein ja siihen liittyy keskushermostoon liittyviä oireita, lääkärin arvio on tarpeen.
  4. Liikunta, säännöllinen ateriarytmi ja riittävä uni ehkäisevät jännityspäänsärkyä ja ovat tärkeitä myös migreenin ennaltaehkäisyssä.
  5. Voimakkaasti yleistilaa heikentävä päänsärky, johon liittyy esimerkiksi halvaus- tai puutumisoireita, vaatii aina kiireellistä tutkimusta.

——————————————————–