Migreenille altistavien geenien tutkiminen voi auttaa aivojen häiriöreaktioiden ymmärtämisessä. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa selvitetään perinnöllistä alttiutta migreenikohtauksille. Altistavien geenien löytyminen ei ole ratkaisu migreenin hoitoon, mutta se tarjoaa avaimia aivojen ja verisuonten toiminnan ymmärtämiseen myös muissa aivosairauksissa.
”Migreenin geneettistä taustaa selvittämällä opimme ymmärtämään sen ja muiden aivosairauksien perusmekanismeja paremmin tavalla, mikä ei olisi muilla menetelmillä mahdollista. Tämä auttaa myös ymmärtämään, mikä on geenien rooli aivojen reagointitavassa ympäristön ärsykkeisiin”, tutkimusta johtava professori Aarno Palotie sanoo.
Suurimmassa yksittäistä sairautta selvittävässä geenitutkimuksessa on löydetty tähän mennessä 38 migreenille altistavaa geeniä ja havaittu verisuoniperäisten geenien yhteys migreenialttiuteen. Tutkimuksen aikana on tavoitteena löytää kymmeniä uusia altistavia geenejä. Tulevaisuudessa geenialueita uskotaan löytyvän satoja tai jopa tuhansia.
Aivosairauksien tutkiminen on vaikeaa
Aivoista ei voida muiden elinten tavoin ottaa näytteitä eikä aivosairauksia, kuten migreeniä tai skitsofreniaa, pystytä kuvaamaan. Sairaudet perustuvat ainoastaan potilaan omaan kertomukseen oireilustaan, mikä tekee aivosairauksien tutkimisesta vaikeaa.
Geneettisen tutkimuksen etu on, että siinä ei tarvitse tuntea solutapahtumia. Siinä tutkitaan ainoastaan, liittyvätkö määrätyt geenit havaittuun sairauteen.
”Geneettisellä tutkimuksella pääsemme pureutumaan aivosairauksien taustatekijöihin ja voimme muodostaa migreenistä entistä täsmällisemmän diagnoosin. Haastavaa on, miten altistavien geenien luetteloa sovelletaan käytännössä solutapahtumiin”, Palotie sanoo.
Lääketieteellinen tutkimus on murroksessa
Palotien mukaan migreenin geneettinen tutkimus on esimerkki lääketieteellisen tutkimuksen murroksesta. Suomalaisjohtoisessa tutkimuksessa on mukana yli 20 laboratoriota ympäri maailmaa.
”Yhteistyöverkot ovat entistä laajempia, ja usein tutkimusaineistoa tuotetaan kaukana sieltä, missä aineistoa analysoiva tutkija työskentelee”, Palotie sanoo.
Migreenin geneettisen tutkimuksen tavoitteena on vahvistaa, että kohtaukselliseen aivosairauteen yhdistettäviä geenejä on olemassa. Pitkällä tähtäimellä potilaan geenitaustaa voitaisiin käyttää apuna lääkityksen valitsemisessa. Migreenin geneettisen tutkimuksen taloudellinen vaikutus on merkittävä, sillä migreeni on menetetyn työajan takia yksi kalleimmista neurologisista sairauksista, joka koskee isoa osaa väestöstä.
Lisätietoja: