Suomalaisten keskimääräiset D-vitamiinitasot ovat 2000-luvun aikana nousseet huomattavasti. Vuonna 2011 yli 90 prosentilla suomalaisista aikuisista D-vitamiinitaso oli riittävä, osoittaa tuore väitöstutkimus. Matalan D-vitamiinitason yhteydestä masennuksen ja lihavuuden riskiin ei tutkimuksessa saatu yksiselitteistä näyttöä.
D-vitamiini on välttämätön luuston terveydelle. Viime vuosikymmeninä on esitetty, että D-vitamiinilla saattaa olla myös muita terveyttä edistäviä vaikutuksia. Suomalaisväestön D-vitamiinitasot olivat matalia vielä 2000-luvun alussa, ja niitä pyrittiin parantamaan 2000-luvun aikana ravitsemuspoliittisin päätöksin, kuten suosittelemalla nestemäisten maitotuotteiden ja ravintorasvojen täydentämistä D-vitamiinilla.
Väitöstyössään TtM Tuija Jääskeläinen tutki suomalaisen aikuisväestön D-vitamiinitasoja ja niissä tapahtuneita muutoksia vuosien 2000 ja 2011 välillä, ja hän selvitti myös D-vitamiinitasoihin yhteydessä olevia sosiodemografisia tekijöitä sekä elintapoihin ja metaboliseen terveyteen liittyviä tekijöitä. Lisäksi tutkittiin, ovatko elimistön matalat D-vitamiinitasot yhteydessä masennuksen esiintyvyyteen ja ennustavatko ne painonnousua tai vyötärönympäryksen kasvua 11 vuoden seurannan aikana.
Vuonna 2000 yli puolella suomalaisista D-vitamiinitaso oli alle 50 nmol/l, jota pidetään yleisesti riittämättömänä. Suomalaisten D-vitamiinitasot nousivat huomattavasti 2000-luvun aikana, ja vuonna 2011 D-vitamiinitaso oli riittävä yli 90 prosentilla väestöstä.
– D-vitamiinitasojen nousu selittyy elintarvikkeiden D-vitamiinitäydentämisellä sekä lisääntyneellä D-vitamiinilisien käytöllä, mutta myös muut tekijät ovat saattaneet myötävaikuttaa nousuun, Jääskeläinen sanoo ja lisää:
– D-vitamiinitason nousu osoittaa ravitsemuspoliittisten päätösten olleen kansanterveyden näkökulmasta onnistuneita.
Riittävän D-vitamiinitason voi saavuttaa ilman vitamiinilisiä
Tutkimuksessa osoitettiin, että mikäli nestemäisiä maitotuotteita ja kasviöljypohjaisia ravintorasvoja kulutetaan päivittäin sekä kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa, riittävä D-vitamiinitaso on mahdollista saavuttaa ilman D-vitamiinilisien käyttöä.
Terveellisiä elintapoja noudattavilla D-vitamiinitasot olivat keskimäärin suuremmat kuin niitä noudattamattomilla. Miehillä matalat D-vitamiinitasot olivat yhteydessä suurempaan masennushäiriön esiintyvyyteen poikkileikkaustilanteessa ja ennustivat vyötärönympäryksen kasvua, mutta eivät painonnousua seurannan aikana. Naisilla D-vitamiinitasojen ei havaittu olevan yhteydessä masennushäiriön esiintyvyyteen eikä painonnousuun tai vyötärönympäryksen kasvuun.
– Tutkimuksen tulokset eivät yksiselitteisesti vahvista hypoteeseja siitä, että matala D-vitamiinitaso on yhteydessä masennuksen tai lihavuuden riskiin. On kuitenkin mahdollista, että matala D-vitamiinitaso lisää vyötärölihavuuden riskiä erityisesti miehillä, mutta yhteyden taustalla saattavat olla myös muut tekijät, Jääskeläinen toteaa.
Tutkimus perustui suomalaista aikuisväestöä edustavien Terveys 2000 ja Terveys 2011 -tutkimusaineistoihin.
TtM Tuija Jääskeläinen väittelee 7.6.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta “Public Health Importance of Vitamin D – Results from the Population-based Health 2000/2011 Survey”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Yliopiston päärakennus, Auditorium XII, Unioninkatu 34. Vastaväittäjänä on dosentti Sari Voutilainen, Itä-Suomen yliopisto, ja kustoksena on professori Minna Kaila. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/235243