HUSin ja THL:n tutkimus osoitti, että koronavirusinfektioon sairastuneille kehittyi useammin vaikeampi taudinkuva eli vaikea keuhkokuume hapetushäiriön kanssa, he tarvitsivat useammin tehohoitoa ja sairaalahoito kesti pidempään kuin influenssapotilailla.

HUSin Jorvin sairaalassa toteutettiin viime talven ja kevään aikana tutkimus sairaalahoitoa vaatineilla, hengitystieinfektio-oireisilla aikuispotilailla. Päätulos oli, että koronavirusinfektioon sairastuneille kehittyi useammin vaikeampi taudinkuva eli vaikea keuhkokuume hapetushäiriön kanssa, he tarvitsivat useammin tehohoitoa ja sairaalahoito kesti pidempään kuin influenssapotilailla.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa ja se oli osa kansainvälistä DRIVE-influenssarokotetutkimusta.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että sairaanhoitoon joutuneet COVID-19- ja influenssapotilaat olivat suunnilleen saman ikäisiä ja kummastakin ryhmästä noin kaksi kolmasosaa oli miehiä. COVID-19 -potilailla ei ollut aiempia sairaalahoitojaksoja edellisen vuoden aikana ja heistä hieman suurempi osa oli perusterveitä. He tupakoivat harvemmin ja heillä oli vähemmän keuhkosairauksia, mutta muiden perussairauksien osalta ei ollut eroa.

COVID-19 -potilaiden oireet olivat yleensä kestäneet yli viikon ennen sairaalaan tuloa. Keuhkokuvalöydökset poikkesivat ryhmien välillä, mikä saattaa auttaa infektioiden erottamisessa toisistaan.

Tutkimukseen osallistui joulukuun 2019 ja huhtikuun 2020 välisenä aikana 213 potilasta, joista 28 potilaalla oli koronaviruksen ja 33 influenssan aiheuttama infektio.

Tutkimus on luettavissa verkossa ja se on lähetetty vertaisarvioituun tieteelliseen julkaisuun arvioitavaksi.