Yhteispohjoismaisen rekisteritutkimuksen tavoitteena oli vertailla positiivisten testitulosten osuuksia kohdunkaulasyövän seulontaohjelmissa eri testimenetelmien ja Pohjoismaiden välillä.
Nordscreen-projektin osana tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että positiivisten seulontatestien osuus on HPV-testiin perustuvassa seulonnassa noin 1,7-kertainen papa-kokeisiin verrattuna. Tarkempia diagnostisia tutkimuksia vaativia tuloksia löytyy kuitenkin saman verran eri testimenetelmillä. Suurimmalta osalta HPV-positiivisista naisista ei tutkimuksen mukaan löydy HPV-testin jälkeen analysoidussa papa-kokeessa solumuutoksia, joten heidät kutsutaan ns. riskiryhmäseulontaan. Riskiryhmäseulonta tehdään 12–24 kuukauden kuluttua edellisestä seulontakutsusta.
”Tämä oli odotettu tulos, koska aikaisemman tutkimuksen perusteella oletimme, että positiivisten testitulosten osuus on HPV-testeillä korkeampi kuin perinteisillä papa-kokeilla. HPV-testin avulla löydetään siis myös HPV-infektioita, jotka eivät ole vielä aiheuttaneet solumuutoksia, jotka näkyisivät papa-kokeessa. Suurin osa HPV-infektioista paranee itsestään, mutta on perusteltua seurata näitä naisia tarkemmin riskiryhmäseulonnan avulla,” projektia vetävä tutkija Veli-Matti Partanen Suomen Syöpärekisteristä selittää.
Tutkimuksen aineistona käytettiin Suomen, Ruotsin ja Norjan seulontarekistereihin tallennettuja testitietoja vuosilta 2015–2018. Suomessa HPV-testejä tehdään seulontaohjelmassa 30-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Vuonna 2018 HPV-testiä käytettiin ensisijaisena seulontatestinä yli 34 000 naiselle, mikä vastaa hieman alle 20 prosenttia kaikista seulotuista.
Seuraavaksi selviää se, miten hyvin hoitoa vaativat esiasteet löydetään
Tutkimuksessa kuvattiin myös positiivisten testien osuuksien eroja maiden sekä ikäryhmien välillä. Suomessa positiivisten testitulosten osuus on pysynyt melko tasaisena ja ollut viime vuosina hieman muita Pohjoismaita matalampi. Testitulokset ovat myös selvästi yhteydessä ikään, eli positiivisten testien osuus laskee iän myötä kummallakin testimenetelmällä.
“Jatkamme tutkimusta yhdistämällä seulontatestien tuloksiin myös jatkotutkimustiedot kohdunsuun tähystyksistä ja niiden yhteydessä otettavista koepaloista. Näiden tietojen avulla voimme arvioida tarkasti, miten hyvin eri testimenetelmillä ja eri Pohjoismaissa löydetään hoitoa vaativia kohdunkaulasyöpien esiasteita. Tämän selvittäminen on tärkeää, koska HPV-testiin perustuva seulonta yleistyy kaikissa Pohjoismaissa,” Veli-Matti Partanen avaa tutkimushankkeen seuraavaa vaihetta.
Nordscreen-projektin verkkosivuilla nordscreen.org/analysis voi tutustua tarkemmin kohdunkaulasyövän seulonnan seulontamenetelmän mukaisiin testituloksiin. Projektin sivuilta löytyy myös vertailutietoa esimerkiksi seulontatestien peittävyydestä.
Suomen Syöpärekisterin vetämässä Nordscreen-projektissa kehitetään Pohjoismaisten kohdunkaulasyöpien seulontaohjelmien laatuindikaattoreita sekä tuotetaan tutkimustietoa niiden toiminnan parantamisen tueksi. Projektissa hyödynnetään eri maissa olevia koko väestön kattavia seulontarekistereitä. Tavoitteena on julkaista vielä tutkimukset seulontatestien tarkkuudesta yhdistämällä seulontatestien ja diagnostisina varmistuksina tehtävien kohdunsuun tähystysten tiedot sekä selvittää, millainen todennäköisyys seulontaan osallistuvilla naisilla on saada elinaikanaan jokin poikkeava tulos seulontaohjelmissa. Tutkimus tehdään Pohjoismaiden syöpäunioni NCU:n myöntämän tutkimusrahoituksen tukemana.
Nordscreen-projektin verkkosivut: https://nordscreen.org
Julkaisun tiedot: Partanen V-M, Dillner J, Trope A, Agustsson AI, Pankakoski M, Heinävaara S, Sarkeala T, Wang J, Skare GB, Anttila A, Lönnberg S. (2021) Comparison of cytology and human papillomavirus-based primary testing in cervical screening programs in the Nordic countries, Journal of Medical Screening, DOI: 10.1177/0969141321992404
Linkki tutkimukseen: Comparison of cytology and human papillomavirus-based primary testing in cervical screening programs in the Nordic countries