Joka kymmenes suomalainen kärsii piikkikammosta. Neulapelko ei ole vain lasten juttu, mutta useimmiten se on peräisin lapsuudesta. Helpotusta kammoon voi saada osaavan laboratoriohoitajan avulla, mutta eroon siitä voi päästä ainoastaan toistuvien onnistumisten avulla.
Piikkikammo aiheuttaa fysiologisia oireita kymmenelle prosentille suomalaisista. Useimmat pelkäävät piikistä johtuvaa kipua, mutta toisia kuvottaa ajatus, että neulalla joko viedään jotain kehosta pois tai kehoon laitetaan vierasta ainetta. Oireet vaihtelevat sydämen tykytyksestä oksentamiseen ja pyörtymiseen. Piikkikammon taustalla on usein kokemus huonosti menneestä näytteenotosta.
– Ihomuistimme on pitkä ja pystymme hyvin palaamaan mielessämme kivun tuntemukseen, jonka epäonnistunut näytteenotto on aiheuttanut, laboratoriohoitaja Laura Härmä Terveystalosta avaa piikkikammon taustoja.
Härmä on erikoistunut pelkopotilaiden hoitoon. Hänen vastaanotollaan käy jopa päivittäin pelkopotilaita, useimmiten aikuisia. Vaikka piikkikammo yhdistää useita asiakkaita, on jokaisen pelkoon ja vastaanottotilanteeseen suhtauduttava yksilöllisesti. Toisille riittää, että tilanne hoidetaan nopeasti ja huomaamattomasti, toiset puolestaan alkavat itkeä hysteerisesti ja vaativat rauhoittelua. Pahimmillaan pelkotila on aiheuttanut pyörtymisiä tai jopa kouristuskohtauksia.
Erikoista Härmän vastaanotolla on se, että laboratoriohoitaja kärsii itsekin piikkikammosta. Oma kammo on peräisin lapsuuden kokemuksesta. Miten piikkikammoinen laboratoriohoitaja voi tehdä työtään?
– Kyllä minä pystyn muista ottamaan näytteet, kunhan itsestäni ei oteta, Härmä nauraa ja vakavoituu:
– Se on minulle vahvuus, sillä pystyn ymmärtämään asiakasta hyvin ja oma kammoni on muokannut tapaani kohdata asiakkaat.
Miehet pyörtyilevät naisia useammin
Piikkikammosta voi päästä eroon vain usean peräkkäisen onnistuneen kokemuksen avulla. Ammattitaitoinen laboratoriohoitaja voi helpottaa vastaanottotilannetta. Tärkeintä on kuunnella, osata lukea asiakasta ja sopeuttaa toimintaa, jotta asiakkaalle saa luotua turvallisen olon.
– Ihminen arvioi toisen ihmisen viidessä sekunnissa. Laboratoriohoitaja saattaa tavata kymmeniä uusia ihmisiä joka päivä. On tärkeää osata tunnistaa, kenen kanssa voi heittää ronskiakin huumoria ja kuka kaipaa hellempää lähestymistä, Härmä kertoo.
Jos asiakkaalle on aiemmin tullut pistämisestä huono olo, voidaan verikoe tai rokotus tehdä makuuasennossa. Tärkeintä on, että ihminen pystyisi rentoutumaan ja hengittämään normaalisti.
– Juttelen asiakkaiden kanssa paljon ja esitän kysymyksiä, jotta saan heidät hengittämään. Joskus otan heitä käsistä kiinni ja sanon, ettei ole mitään hätää. Toisille näytän kaikki välineet, joita näytteenotossa käytän ja demonstroin näytteenottoa esimerkiksi tyynyyn. Usein ihmisten pitää saada tietää, mitä tapahtuu, jotta heidän on helpompi rentoutua. Toiset taas eivät halua nähdä neuloja ollenkaan.
Härmän kokemuksen mukaan piikkikammoa esiintyy hieman enemmän miehillä kuin naisilla. Miehet myös pyörtyilevät vastaanotolla naisia useammin. Nykyään nuoret miehet mainitsevat piikkikammostaan vastaanotolla, mutta vanhemmat miehet usein vaikenevat. Pahinta on, jos piikkikammon takia jättää vastaanotolle tulemisen väliin.
– Me tarvitsemme rokotuksia suojautuaksemme taudeilta. Miehille puhun siitä, että autossakin on vuosihuolto, niin pitää olla myös 50 vuotta täyttäneillä miehillä. Peruskokeet kerran vuodessa on ihmisen paras henkivakuutus, Härmä muistuttaa.
Laura Härmän vinkit piikkikammoiselle
- Kysy tutuilta kokemuksia hyvästä hoitajasta tai pyydä ajanvarauksesta aika piikkikammon tuntevalle hoitajalle. Ammattitaitoinen hoitaja kuuntelee, ymmärtää ja hoitaa homman lähes huomaamattasi.
- Kerro hoitajalle tilanteestasi.
- Kuuntele hoitajaa ja noudata valmistautumisohjeita.
- Tule paikalle hyvissä ajoin, jotta verenpaine tasaantuisi.
- Jos on tarvetta, mene näytteenoton ajaksi makuuasentoon.
- Älä jätä pelkosi takia sairautta hoitamatta tai ottamatta rokotetta, sillä se voi aiheuttaa vakaviakin seurauksia.