LÄNSIMAISSA parhaillaan leviävästä apinarokosta on tullut ilmi uusia tartuntatapauksia. Ruotsissa yhden henkilön on kerrottu saaneen tartunnan. Ruotsin kansanterveysvirasto FOHM kertoi torstaina tutkivansa, onko tapauksia useampia.
Uusia tartuntoja on puhjennut myös Ranskassa, Italiassa ja Australiassa, kertoo BBC. Aiemmin Britanniassa, Espanjassa ja Portugalissa on havaittu kymmeniä tartuntoja tai tartuntaepäilyjä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tiedotti torstaina, että Euroopan ja Yhdysvaltojen tapaukset on todettu henkilöillä, jotka eivät ole matkustaneet alueilla, missä apinarokkoa tavallisesti esiintyy.
THL kertoo seuraavansa tilannetta Suomessa ja pyytää paikallisilta tartuntatautiviranomaisilta ilmoitusta mahdollisista varmistuneista tapauksista.
Taustaltaan apinarokko on lähisukua iso- ja lehmärokolle. Tyypillisiä oireita ovat rakkulat, kuume, pään- ja lihassärky sekä imusolmukkeiden turpoaminen.
Tauti on monesti sekoitettu vesirokkoon.
Taudin itämisaika on noin 1–2 viikkoa, ja se tarttuu lähikontaktissa virusta kantavasta eläimestä tai ihmisestä.
Virus on lähtöisin Afrikasta, jossa sillä on on kaksi päälinjaa, Länsi- ja Keski-Afrikan linja. Valtaosa aiemmista länsimaisista tapauksista näyttäisi tutkimusten valossa olevan länsiafrikkalaista linjaa, ja ensimmäinen tästä epidemiasta juuri luettu apinarokkoviruksen perimä Portugalista on myös Länsi-Afrikan linjaa.
Tauti on levinnyt ulkomaille matkustamisen tai lemmikkien tuonnin mukana. Ensimmäinen apinarokkotapaus Afrikan ulkopuolella todettiin Yhdysvalloissa vuonna 2003, kerrotaan Maailman terveysjärjestö WHO:n sivuilla
Suomessa käytännössä kaikki ennen 70-lukua syntyneet ja osa 70-luvulla syntyneistä on rokotettu isorokkoa vastaan. Rokote suojaa kohtuullisesti myös apinarokolta. Isorokkoon liittyen on ollut myös kohtuullisesti lääkekehitystä.
ISOROKKOROKOTUKSET lopetettiin Suomessa vuonna 1980. THL:n mukaan rokotetta on kuitenkin varastoituna myös Suomessa.