Psykologian maisteri Niko Flink havaitsi väitöstutkimuksessaan, että varhaiset haitalliset skeemat ovat yhteydessä masennuspotilaiden itsetuhoisiin ajatuksiin ja pitkäkestoiseen masennukseen. Haitalliset skeemat ovat vakiintuneita tulkintamalleja ja haitallisia uskomuksia itsestä sekä ympäristöstä. Niiden ajatellaan kehittyvän epäsuotuisten olosuhteiden seurauksena jo lapsuudessa ja nuoruudessa ja altistavan aikuisiän psyykkisille ongelmille. Flinkin mukaan haitalliset skeemat tulisi huomioida masennukseen liittyvän itsetuhoisuuden ja kroonisen masennuksen tutkimuksessa sekä arvioinnissa.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että haitalliset uskomukset itsestä ja maailmasta olivat voimakkaimpia niillä masennuspotilailla, joilla oli itsetuhoisia ajatuksia. Erityisesti pelko tulevista katastrofeista ja estämättömistä vaikeuksista oli korostunut näillä potilailla.
Lisäksi tutkimus osoitti, että vähintään kaksi vuotta kestäneessä, kroonisessa masennuksessa haitalliset skeemat ovat laaja-alaisia. Erityisesti kokemukset irrallisuudesta, hylätyksi tulemisesta ja heikentyneistä vaikutusmahdollisuuksista olivat korostuneita. Tutkimuksen kohderyhmänä oli kroonisesti masentuneita ja kroonisesta masennuksesta toipuneita. Osalla tutkittavista oli lisäksi persoonallisuushäiriö. Voimakkaimpia haitalliset skeemat olivat niillä kroonisesti masentuneilla, joilla oli estynyt tai vaativa persoonallisuus. Näiden potilaiden masennusoireiden vakavuus ei kuitenkaan eronnut niistä, jotka sairastivat vain kroonista masennusta. Kroonisesti masentuneiden ja kroonisesta masennuksesta toipuneiden skeemojen havaittiin olevan samankaltaisia. Haitalliset skeemat voivat siis olla voimakkaita myös niillä, joiden masennusoireet ovat vähäisempiä. Tutkimustulokset tukevat aiempia havaintoja siitä, että haitallisten skeemojen voimakkuus luonnehtii pitkäkestoisia mielenterveyden häiriöitä.
Väitöstutkimus perustuu Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikassa ja Oulun kaupungin mielenterveyspalveluissa vuosina 2010–2012 kerättyihin aineistoihin. Väitöstutkimuksen teoreettisena lähtökohtana oli skeemamalli, jonka mukaan haitalliset skeemat ohjaavat ja säätelevät tiedonkäsittelyä sekä vaikuttavat psyykkisten ongelmien kehittymiseen ja jatkumiseen. Skeemamalliin perustuva skeematerapia on todettu tehokkaaksi epävakaan persoonallisuushäiriön hoitomuodoksi. Vaikka skeemojen merkitystä on korostettu myös itsetuhoisuudessa ja kroonisessa masennuksessa, on aiempaa tutkimusta aiheesta ollut vähän.
Masennus on yleinen mielenterveyden häiriö, joka aiheuttaa merkittävää yksilöllistä ja yhteiskunnallista haittaa. Pitkäkestoisessa masennuksessa potilas on tyypillisesti kärsinyt mielialan laskusta, mielihyvän menettämisestä, väsymyksestä ja aloitekyvyttömyydestä jopa vuosien ajan.
Psykologian maisteri Niko Flinkin väitöskirja Early maladaptive schemas, chronic depression and suicidal ideation. The role of maladaptive cognitive structures among patients with depression tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Martti T. Tuomisto Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Kirsi Honkalampi Itä-Suomen yliopistosta.