Suun terveyden vaikutukset yleisterveyteen tunnetaan hyvin, mutta silti suomalaiset nipistävät hammaslääkärikäynneistään. Terveystalon tuoreen kyselyn mukaan jopa kolmasosa suomalaisista kokee käyvänsä hammaslääkärillä liian harvoin.
Suomalaisten suun terveys on viime vuosikymmeninä parantunut huomattavasti. Aikuisilla suun terveyden ongelmat ovat silti yhä yleisiä.
Aikuisista kaksi kolmesta käy hammastarkastuksessa vähintään kahden vuoden välein. Kuitenkin joka kolmas, ja 25–34-vuotiaista jopa puolet, kokee tarkistuttavansa hampaansa liian harvoin, selviää Terveystalon tammikuussa teettämästä kyselystä. Kyselyyn vastasi 1 000 iältään 18-70-vuotiasta suomalaista, mikä on kansallisesti edustava otos. Yleisin mainittu syy hammastarkastuksen siirtämiselle on hinta. Kolmasosa vastaajista puolestaan pitää käyntejä epämiellyttävinä tai harmittelee vastaanottoaikojen saamisen olevan vaikeaa.
– Pidemmällä tähtäimellä suun ja hampaiden säännöllinen tutkiminen, omahoidon tukeminen ja hoito itsessään tuovat säästöjä, kun ennaltaehkäistään sairauksia ja vältytään näin suuremmalta hoidon tarpeelta. Säästöjä tuo myös se, että hoito on laadukasta ja se, että hoitoon pääsee oikea-aikaisesti. Meillä kiinnitetään huomiota myös asioinnin mukavuuteen ja yksilöllisyyteen, vastaa Terveystalon suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula.
Ikääntyneet hoidattavat hampaitaan eniten
Hampaiden omahoito ja tutkituttaminen on parantunut viime vuosikymmeninä. Ahkerimmin ilman akuutteja oireita purukalustoaan hoidattavat hammaslääkärillä 65–70-vuotiaat. Heistä 58 prosenttia käy vastaanotolla vuoden välein tai useammin, kun vastaava luku 25–34-vuotiailla on 29.
– Olen ilahtunut siitä, että tutkimus osoittaa ikääntyvien pitävän hyvin huolta suun terveydestä. Ikääntyneillä hampaita on korjattu vuosien varrella paljon, suussa on paikattuja hampaita, irtoproteeseja, kruunuja ja siltoja, jotka tarvitsevatkin paljon hoitoa. Nuoremmalla sukupolvella hampaistoihin ei ole tehty yhtä paljoa korjaavaa hoitoa, mutta tänä päivänä kiireinen elämäntyyli naposteluineen uhkaa suun terveydentilaa ja säännöllinen hammashoito on tärkeää kaikille. Tutkimusvälisuositus on henkilökohtainen, mutta ei sen pitäisi kenelläkään olla ainakaan yli kolmea vuotta, Ketola-Kinnula kommentoi.
Suuri osa suomalaisista aikuisista hakeutuu kuitenkin hammaslääkärin pakeille vasta sitten, kun oireet ovat jatkuneet jo muutaman päivän. Jopa viidesosa suomalaisista sanoo venyttävänsä vastaanotolle menemistä siihen, että oireet käyvät sietämättömiksi.
Hyvä suunterveys tukee hyvää yleisterveyttä
Terve suu ja kauniit hampaat parantavat itsetuntoa, mutta suun terveydellä on iso merkitys myös yleissairauksien synnyssä ja hoidossa. Riittämätön omahoito altistaa bakteeriplakille, joka aiheuttaa hampaiden reikiintymistä ja kiinnityskudossairauksia. Ientulehduksesta ja hampaiden reikiintymisestä alkunsa saavat mahdollisesti kroonistuvat infektiot toimivat sydän- ja verisuonisairauksien, metabolisen oireyhtymän ja tyypin 2 diabeteksen riskitekijöinä ja hankaloittavat monien yleissairauksien, kuten diabeteksen, reumatautien ja ihosairauksien hoidettavuutta. Suun krooniset infektiot kytkeytyvät myös raskauskomplikaatioihin, keskosuuteen ja syntyvien vauvojen pienipainoisuuteen.
Tietoisuus suun terveyden vaikutuksesta ihmisen yleisterveyteen, hyvinvointiin ja pitkäaikaissairauksien hoitoon on lisääntynyt ja suomalaiset tuntevat hoito-ohjeet hyvin. Tämä ilahduttaa suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkärinä toimivaa Tanja Ketola-Kinnulaa, jolla on myös lääkärin koulutus.
– Suun terveydellä on merkittävä rooli ihmisen hyvinvoinnissa. Siksi lääkärien ja hammaslääkärien yhteistyö ihmisen kokonaisvaltaisessa hoitamisessa on avainasemassa. Terveystalon valtakunnallisessa mallissa suunterveys on osa yleisterveyden hoitoa, kertoo Ketola-Kinnula.
Kyselytutkimus toteutettiin tammikuussa 2017. Tutkimuksen tilasi Terveystalo. Aineistona on 1 000 vastaajan otos suomalaisista ja lähtöotos on kansallisesti edustava.