Vuonna 2016 työterveyspotilaiden yleisimpiä pitkien sairauspoissaolojen aiheuttajia olivat Terveystalon potilastietorekisterin mukaan erilaiset mielenterveysongelmat, selkäkivut sekä muut tuki- ja liikuntaelinvaivat.
Terveystalossa käytiin työterveyslääkärin vastaanotolla vuonna 2016 noin 1,8 miljoonaa kertaa. Työterveyshuollon sairausvastaanotolle hakeudutaan tavallisimmin kroonisten sairauksien, akuuttien infektioiden ja terveyden edistämisen vuoksi. Yleisin syy hakeutua sairauden takia vastaanotolle on flunssa ja muut hengitystieinfektiot, jotka eivät kuitenkaan aiheuta pitkittynyttä poissaoloa töistä.
Merkittävä syy suomalaisten sairauspoissaoloihin oli aiempien vuosien tavoin tuki- ja liikuntaelinvaivat sekä erilaiset mielenterveysongelmat. Pisimmät sairauspoissaolot johtuivat vuonna 2016 polviongelmista, erilaisista mielenterveysongelmista sekä sydän- ja verisuonisairauksista.
Tiedot perustuvat Terveystalon työterveyspalveluiden piiriin kuuluvan noin 500 000 työikäisen suomalaisen tietoihin. Terveystalon potilastietorekisteri on Suomen suurin yhtenäinen potilastietojärjestelmä, jossa on koottuna tietoa yli 3,6 miljoonan suomalaisen terveydestä.
Harva aikuinen välttyy selkäkivuilta
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet selittävät suuren osan suomalaisten työkyvyttömyydestä. Selkä-, polvi- ja olkapäävaivat sekä muut tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttivat yhteensä viime vuonna ylivoimaisesti eniten sairauspoissaoloja Suomessa. Yleisimpiä vaivoja ovat alaselkäkivut, jotka aiheuttavat sekä lyhyitä että pitkiä poissaoloja. Terveystalon kehittämisylilääkäri Päivi Metsäniemen mukaan selkävaivojen varhainen tunnistaminen on tärkeää.
– Suurella osalla on merkittävä riski sille, että selkäkipu uusiutuu ja pitkittyy. Mitä aikaisemmin vaiva tunnistetaan ja riskitekijät havaitaan, sitä paremmin hoito ja kuntoutus voidaan kohdentaa. Silloin sairauspoissaolot jäävät lyhyemmiksi ja ihminen tervehtyy nopeammin takaisin työelämään, Metsäniemi sanoo.
Selkävaivat johtuvat yleensä selän vääränlaisesta kuormittumisesta, kuten liian yksipuolisista työasennoista tai liikkumattomuudesta. Ne ovat tyypillisiä sekä erittäin fyysistä työtä tekeville että toimistotyöntekijöille. Oli selkäkivun syy mikä tahansa, tärkeintä on Metsäniemen mukaan varhainen liikkeelle lähtö.
– Lepääminen ja selän varominen yleensä vain hidastavat toipumista. Selkää voidaan kuntouttaa ja selkävaivoja ennaltaehkäistä parhaiten keskivartalon lihaksia vahvistavalla liikunnalla sekä huolehtimalla työergonomiasta, Metsäniemi kertoo.
Riittävä uni ja liikunta tukevat palautumista
Erilaisten mielenterveysongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ovat lisääntyneet jonkin verran edellisvuosiin verrattuna. Terveystalon työterveyshuollon ylilääkäri Minna Pihlajamäki huomauttaa, että ihminen on kokonaisuus, jonka toimintakykyä voi haitata samaan aikaan esimerkiksi selkäkipu, unettomuus ja masentunut mieliala.
– Myös psyykkisen kuormituksen varhainen tunnistaminen on tärkeää. Lievä masennus voi muuttua keskivaikeaksi, mikäli yksilö eristäytyy yhteiskunnasta. Samoin krooninen selkäkipu ja unettomuus voivat ongelmien vyyhtinä pahentua, jollei toimintakykyä pyritä kohentamaan esimerkiksi liikkumalla, Pihlajamäki sanoo.
Pihlajamäen mukaan työterveyshuollossa keskitytään ratkaisuihin, joiden avulla työntekijää tuetaan ylläpitämään omaa toimintakykyään eri elämäntilanteissa.
– Omasta toimintakyvystä on tärkeää pitää huolta liikkumalla ja nukkumalla riittävästi sekä tauottamalla työtä, jotta palautumista ehtii tapahtua jo työpäivän aikana. Erityisesti univajeella on selvä yhteys mielialaan sekä masentuneisuus- ja ahdistuneisuushäiriöihin. Myös kynnys hakeutua työterveyspsykologin puheille kannattaa pitää matalana. Mitä aikaisemmassa vaiheessa ottaa yhteyttä, sitä todennäköisempää on saavuttaa paras mahdollinen tulos, Pihlajamäki neuvoo.
Avaimet sairauspoissaolojen vähenemiseen työyhteisössä
Työterveyshuollossa jokaisella vastaanotolla arvioidaan jäljelle jäänyt työkyky, jolloin sairauspoissaolo pystytään mitoittamaan oikean mittaiseksi paranemisen sekä kuntoutumisen näkökulmasta. Pihlajamäki muistuttaa, että työterveyshuollossa tuetaan koko työyhteisöä kohdentamalla palveluita tarvelähtöisesti.
– Työnantajan ja työterveyshuollon tiivis yhteistyö auttaa arvioimaan työhön liittyviä riskejä. Parhaimmillaan työolosuhteet tuntemalla voidaan vaikuttaa opastamalla ja ohjeistamalla koko työyhteisö oikeanlaisiin työsuorituksiin ja siten ennaltaehkäistä usean työntekijän oireilu niin psyykkisten kuin fyysisten oireiden osalta, Pihlajamäki sanoo.
Yleisimmät syyt lääkärissäkäyntiin:
1. Flunssa ja muut hengitystieinfektiot
2. Muut tuki- ja liikuntaelinvaivat
3. Selkävaivat
4. Silmän sairaudet
5. Ruuansulatuselinten sairaudet
Eniten sairauspoissaoloja aiheuttivat:
1. Mielenterveysongelmat
2. Selkävaivat
3. Muut tuki- ja liikuntaelinvaivat
4. Flunssa ja muut hengitystieinfektiot
5. Olkapäävaivat
Pisimpiä sairauspoissaoloja aiheuttivat:
1. Polviongelmat
2. Mielenterveysongelmat
3. Sydän- ja verisuonisairaudet
4. Olkapäävaivat
5. Muut tuki- ja liikuntaelinvaivat