Lastentautien tutkimussäätiön 17. Helena ja Niilo Hallman -palkinto on myönnetty oululaiselle lastenkirurgille, dosentti Juha-Jaakko Sinikummulle. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi nuorelle, kansainvälisesti ansioituneelle suomalaiselle lastentautien tutkijalle.
Sinikumpu työskentelee Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja hänen perustamansa ja johtamansa lastenkirurginen tutkimusryhmä on kehittänyt muun muassa lasten murtumiin uusia, innovatiivisia leikkausmenetelmiä.
”Noin joka kolmas lapsi saa murtuman ennen peruskouluiän päättymistä. Olen lastenkirurgina kokenut, että lasten vammojen tutkiminen on tärkeää, sillä kun tieteessä saavutettu tieto jalkautuu käytäntöön, iso osa lapsiväestöstä saa merkittävää terveyshyötyä”, Sinikumpu toteaa.
”Kehittämämme uusi leikkaustekniikka perustuu ajatukseen, että murtuneen luun sisään viedään kudokseen hitaasti sulava ydinnaula, jolloin metallisen ydinnaulan haitoilta sekä poistoleikkauksen tarpeelta vältytään”, Sinikumpu jatkaa.
Sinikumpu on ryhmänsä kanssa tutkinut myös lasten murtumien syitä. Aiemmin ei ole ymmärretty sitä, miksi toiset lapset saavat samannäköisestä tapaturmasta murtuman ja toiset eivät. Sinikummun ryhmä sai selville, että tietty poikkeama DNA:ssa näyttäisi liittyvän lisääntyneeseen murtumariskiin. Havainnon biologinen selitys vaatii vielä lisätutkimuksia.
”Geeniperimän lisäksi myös varhaiset tekijät sikiöajalta asti vaikuttavat siihen, kuinka herkästi lapsen luu murtuu. Esimerkiksi äidin tupakointi raskausaikana vaikuttaa, ilmeisesti nikotiinin kautta, kehittyvään luustoon niin, että pystyimme laajassa äiti-lapsitutkimuksessa toteamaan selkeän murtumariskin lisääntymisen tupakoivien äitien lapsilla”, Sinikumpu sanoo.
Kyynärvarsimurtumien määrä moninkertaistunut 10 vuodessa
Sinikummun kokoama ja johtama kansainvälinen ryhmittymä, jossa on tutkimusyksiköitä mm. Belgiasta, Italiasta ja Ranskasta, selvittää lapsille tyypillisten liikuntavammojen leikkaushoitoa.
”Lasten osallistuminen ohjattuun urheiluun on lisääntynyt, samoin urheilu- ja liikuntaharrastuksiin liittyvät vammat. Lastenkirurgien tulee kehittää näiden vammojen hoitoa, sillä aikuisten hoitokeinot eivät ole sellaisinaan sovellettavissa kasvavaan lapseen tai nuoreen”, Sinikumpu sanoo.
”Toisaalta kaikki tapaturmat eivät liity kilpaurheiluun. Selvitimme, että esimerkiksi kyynärvarsimurtumat ovat lisääntyneet moninkertaisiksi kymmenessä vuodessa, ja joka kolmas niistä liittyy trampoliinihyppelyyn. Erityisesti jättitrampoliinilla syntyy myös vakavia vammoja, kun sosiaaliseen mediaan kuvataan mitä hienoimpia temppusarjoja. Videointi näyttäisi yllyttävän temppuihin, joihin omat taidot eivät riitä, ja lopputuloksena voi olla pysyviä vammoja”, Sinikumpu toteaa.
”Suomessa tehdään korkeatasoista tutkimusta useissa lastenkirurgisissa tutkimusryhmissä. Nuorten tutkijoiden joukosta haluamme tuoda esiin dosentti Juha-Jaakko Sinikummun, joka tekee aktiivista tutkimusta lasten tapaturmateeman aihepiirissä ja on verkostoitunut laajasti myös kansainvälisesti. Hän on myös aktiivinen tieteellisten lehtien toimituksissa”, professori ja Lastentautien tutkimussäätiön hallituksen jäsen Mikko Hallman kertoo palkintoperusteluista.
Helena ja Niilo Hallman-palkinnon suuruus on 15 000 euroa. Lisäksi palkinnon saajalle luovutetaan numeroitu hopeinen Niilo Hallman -mitali.
JUHA-JAAKKO SINIKUMPU
– Työskentelee Oulun yliopistollisessa sairaalassa, jossa johtaa perustamaansa lastenkirurgista tutkimusryhmää. Ryhmä tutkii yhtäältä lasten ja nuorten murtumia ja muita tapaturmia, toisaalta synnynnäisiä kehityshäiriöitä.
– Sinikumpu on toiminut väitöskirjojen pääohjaajana, vastaväittäjänä sekä esitarkastajana. Hän on ohjannut yli kymmenen lääkärien syventävää opinnäytetyötä. Sinikumpu on yksi viidestä lastenkirurgian erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallisista kuulustelijoista.
– Toimii kahdessa eurooppalaisessa lastenkirurgian alan yhdistyksessä sekä kansainvälisen tiedelehden toimituksessa.
– 43-vuotias
HELENA JA NIILO HALLMAN -PALKINTO
Helena ja Niilo Hallman -palkintoa on jaettu joka toinen vuosi vuodesta 1984 lähtien. Palkinto on nimetty edesmenneen lastentautiopin professorin Niilo Hallmanin ja hänen vaimonsa Helenan mukaan. Hallman toimi lastentautiopin dosenttina ja professorina Helsingin yliopistossa yhteensä 34 vuoden ajan vuosina 1949–1983, ja hänen johdollaan Helsingin Lastenklinikasta kehittyi kansainvälisesti tunnettu tutkimusyksikkö ja sairaala. Hallman oli myös Lastentautien tutkimussäätiön varapuheenjohtajana säätiön perustamisesta 1962 lähtien vuoteen 2007 saakka. Hän kuoli vuonna 2011.
AIEMMAT HELENA JA NIILO HALLMAN -PALKINNON SAAJAT
1984 Mikko Hallman
1986 Martti Siimes
1989 Olli Ruuskanen
1992 Erika Isolauri
1994 Leo Dunkel
1996 Timo Otonkoski
1998 Jorma Toppari
2002 Päivi Miettinen
2004 Risto Lapatto
2006 Mika Rämet
2008 Taneli Raivio
2010 Sampsa Vanhatalo
2012 Olli Lohi
2014 Samuli Rautava
2016 Terhi Tapiainen
2018 Kalle Kurppa
LASTENTAUTIEN TUTKIMUSSÄÄTIÖ
– Lastentautien tutkimus sai Suomessa alkunsa vuonna 1947, kun säätiön edeltäjä, Lastentautien tutkimuksen kannatusyhdistys keräsi 4,75 miljoonaa markkaa lahjaksi 60 vuotta täyttäneelle Arvo Ylpölle. Ylppö perusti rahoilla Suomen ensimmäisen lastentautien tutkimuslaboratorion Helsingin Lastenklinikalle ja palkkasi sinne henkilökunnan.
– Lastentautien tutkimussäätiön ansiosta lastentautien tutkimus on levinnyt kaikille Lastenklinikka-paikkakunnille: Helsinkiin, Kuopioon, Ouluun, Tampereelle ja Turkuun.
– Vuonna 1950 joka kahdeskymmenes (5 %) suomalaislapsi kuoli alle vuoden ikäisenä. Tänä päivänä kuolleisuus on 2 promillea, eli 2/1000.
– Lastentautien tutkimussäätiö tukee lastentautien tutkimusta jakamalla vuosittain apurahoja ja palkitsemalla ansioituneita tutkijoita.