Veripalvelu on ryhtynyt kampanjoimaan afrikkalaistaustaisten verenluovuttajien löytämiseksi. Tällä hetkellä heitä on liian vähän suhteessa väestöryhmän kokoon ja potilaiden määrään. Vaikka verenluovuttajan etnisellä taustalla ei yleensä ole merkitystä verensiirtohoidossa, tietyissä tapauksissa potilaalla on harvinainen veriryhmä tai veriryhmäyhdistelmä, jollainen löytyy todennäköisimmin saman syntyperän luovuttajalta.
Verensiirroissa potilaalle annetaan aina ensisijaisesti hänen oman veriryhmänsä verta.O negatiivinen on ns. hätäverta, jota voidaan antaa kaikille potilaille hätätilanteissa. Tavallisesti luovuttajan etnisellä taustalla ei ole merkitystä, koska tärkeimmät ABO- ja Rh -veriryhmäominaisuudet ovat kaikilla ihmisillä samat.
Veriryhmäjärjestelmiä on näiden lisäksi kuitenkin kymmeniä muitakin, ja maailmanlaajuisesti ihmisillä esiintyy jopa satoja erilaisia veriryhmäyhdistelmiä. Esimerkiksi suomalaisella kantaväestöllä on heille ominaisia harvinaisia veriryhmiä. Osalta säännöllisistä verenluovuttajista tutkitaan veriryhmätekijöitä laajemmin, minkä ansiosta on löytynyt myös harvinaisten veriryhmien luovuttajia.
Erityisesti afrikkalaistaustaisia verenluovuttajia tarvitaan nyt Suomessa lisää, osin heidän kasvavan väestöosuutensa ja osin heillä esiintyvien harvinaisten veriryhmien takia. Esimerkiksi U negatiivinen veriryhmä on nimenomaan afrikkalaissyntyisillä esiintyvä harvinainen veriryhmä (esiintyvyys alle 1 %), mutta yhtään tällaista verenluovuttajaa ei vielä ole löytynyt Suomesta.
Harvinaisemmat veriryhmät aiheuttavat haasteita erityisesti, jos potilaalla on sairaus, joka vaatii säännöllistä verensiirtohoitoa, kertoo Veripalvelun erikoislääkäri Susanne Ekblom-Kullberg.
– Jos potilas tarvitsee verensiirtoja toistuvasti tai suuria määriä kerralla, kuten joidenkin sirppisoluanemia- ja talassemiapotilaiden kohdalla, sopivia luovuttajia voi löytyä helpommin samasta etnisestä ryhmästä. Sirppisoluanemiaa esiintyy afrikkalaistaustaisilla enemmän kuin muilla, joten on äärimmäisen tärkeää, että verenluovuttajien joukossa olisi myös heille sopivia luovuttajia.
Haussa erityisesti toisen polven afrikkalaistaustaisia
Lisääntyvän maahanmuuton myötä muissakin länsimaissa on ryhdytty samankaltaisiin toimiin.
– Suomessa maahanmuutto on toistaiseksi vielä melko pienimuotoista moniin Euroopan maihin verrattuna, mutta erityisesti pääkaupunkiseudulla jo merkittävä ja kasvava osa väestöstä on afrikkalaistaustaisia. Aktiivisella rekrytoimisella pyrimme varautumaan yhä paremmin tulevaisuuden tarpeisiin, Ekblom-Kullberg kertoo.
Veripalvelu toivoo saavansa uusia verenluovuttajia erityisesti Suomessa syntyneistä, ns. toisen polven afrikkalaistaustaisista. Verenluovuttajan on pystyttävä täyttämään terveyskysely suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Malaria-alueella syntyneiltä tai siellä alle 5-vuotiaana asuneilta puolestaan otetaan ensimmäisellä kerralla ainoastaan malariavasta-ainetesti.
Suomessa tarvitaan joka arkipäivä 800 vapaaehtoista verenluovuttajaa. Verivalmisteilla hoidetaan niin vauvoja, äitejä, vanhuksia kuin leikkaus-, onnettomuus- ja syöpäpotilaita.
– Toivotamme lämpimästi tervetulleeksi kaikki uudet verenluovuttajat. Verenluovutus on turvallinen, nopea ja helppo tapa auttaa, ja voi jonain päivänä pelastaa myös oman perheenjäsenesi tai ystäväsi hengen, rohkaisee Veripalvelun yhteisömarkkinoinnin koordinaattori Kaisu Maijala.