Aivot säätelevät kaikkea toimintaamme, mutta aivosairauksien tutkimukseen käytettävä rahoitus on alimitoitettua. Neurologi Juhani Juntusen mukaan aivotutkimuksessa kannattaisi panostaa myös musiikin vaikutusten tutkimukseen. Musiikin vaikutuksista aivoihin tiedetään esimerkiksi se, että puhumaan kykenemättömät afaatikot saattavat kuitenkin pystyä laulamaan.
Sydän- ja verisuonitaudit ja syövät ovat tavallisten ihmisten keskuudessa jo varsin hyvin tunnettuja sairauksia. Sen sijaan aivosairauksista tiedetään vähemmän, vaikka aivot vaikuttavat elämäämme kaikista eniten: ne tekevät meistä ihmisen.
– Aivot säätelevät kaikkea inhimillistä toimintaamme – ajattelua, tunteitamme ja niin edelleen. Ne ovat tärkein elimemme, neurologi Juhani Juntunen sanoo.
Jo pelkkä lihasten liikuttaminen lähtee aivoista.
Aivosairaudet ovat yleisin kansansairautemme ja niihin sairastuu kymmeniätuhansia suomalaisia vuosittain. Vuosittain esimerkiksi pelkästään aivoverenkiertohäiriöihin sairastuu 25 000 henkeä, aivovammoja todetaan 15 000-20 000 ja niiden aiheuttamia jälkitilojen oireita 100 000:lla. Uusia muistisairauksia todetaan noin 14 500 henkilöllä. Näiden lisäksi tulee vielä iso joukko muita aivosairauksia kuten psykiatriset aivosairaudet, MS-tauti, Parkinsonin tauti, epilepsia ja unihäiriöt.
Aivosairauksien vähäisempi tunnettavuus voi osaltaan johtua niiden monimutkaisuudesta: aivosairauksien oireet voivat olla moninaisia ja aiheuttaa hyvin erilaisia vaivoja. Esimerkiksi stressin aiheuttama loppuun palaminen on aivoista lähtöisin, Juntunen muistuttaa.
– Aivojen pitää saada aktiivisia virikkeitä ja toimintaa, mutta jos infoa tulee liikaa, ne väsyvät ja ollaan burn out -tilanteessa.
Aivosairauksien inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset ovat valtavat. Silti niiden tutkimus on edelleen alimitoitettua verrattuna esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien tai syöpien tutkimukseen.
– Suomalaiset tutkijat ovat jo vuosia tehneet kansainvälisesti korkeatasoista aivotutkimusta. Mutta sitä tarvitaan vielä lisää, Juntunen sanoo.
Hän muistuttaa, että vaikka aivosairauksista monet liittyvät ikääntymiseen ja aivojen rappeutumiseen, aivosairauksien kirjo on niin valtava, että niihin voi sairastua kuka tahansa ikään katsomatta.
Juntusen mukaan aivotutkimuksessa kannattaisi painottaa myös musiikin vaikutusten tutkimista. Hän muistuttaa, että muun muassa afaatikot, jotka eivät pysty ollenkaan puhumaan, saattavat kyetä laulamaan.
– Musiikin vaikutus aivoihin on tunnettu jo vuosikausia, mutta tieteellistä näyttöä on vielä vähän. Tähän kannattaisi panostaa, sillä musiikin käyttö esimerkiksi kuntoutuksessa on halpa konsti ja inhimillisesti ajateltuna varmasti myös mielekäs.
Aivosäätiö järjestää 22.10.2016 hyväntekeväisyyskonsertin Kallion kirkossa Helsingissä. Konsertin tuotot ohjataan aivotutkimukseen ja Musiikkilääketieteen rahastolle. Konsertissa esiintyvät sopraano Soile Isokoski, urkuvirtuoosi Pétur Sakari sekä huilisti Mari Uusitalo. Liput http://www.ticketmaster.fi/event/189621 ja tuntia ennen ovelta.