Anja Terkamo-Moisio on syntynyt Tampereella 1973. Hän valmistui terveystieteiden maisteriksi vuonna 2013 Itä-Suomen yliopistosta.
Suomalaiset sairaanhoitajat ja muu väestö asennoituvat kuolemaan neutraalisti. Kuolemaa pidetään luonnollisena osana elämää, jota ei voimakkaasti pelätä tai vältellä. Kuolema nähdään myös pakokeinoksi kärsimyksen täytteisestä elämästä. Näihin tuloksiin päätyi terveystieteiden maisteri Anja Terkamo-Moisio väitöskirjatyössään.
Väitöstutkimus koostui 17 sairaanhoitajan haastattelusta ja elektronisesta kyselystä joka suunnattiin sekä sairaanhoitajille että kansalaisille laajemmin. Kyselyyn osallistui 1003 sairaanhoitajaa ja 2796 muuta vastaajaa. Tutkimuksen aineistot kerättiin vuosien 2012–2014 aikana.
Tutkimukseen osallistuneet suhtautuivat eutanasiaan hyväksyvästi. Enemmistö eli 74 prosenttia sairaanhoitajista ja 85 prosenttia muista vastaajista ilmoitti hyväksyvänsä eutanasian osana suomalaista terveydenhuoltoa. Suurin osa vastanneista katsoi Suomen hyötyvän eutanasian sallivasta laista. Sairaanhoitajat pitivät erittäin tärkeänä oikeuttaan kieltäytyä osallistumasta eutanasiaprosessiin, jos eutanasia laillistetaan.
Kuolemaan ja eutanasiaan kohdistuvat asenteet ovat yhteydessä toisiinsa
Terkamo-Moision tutkimus osoitti sairaanhoitajien ja muiden suomalaisten suhtautumisen kuolemaan ja eutanasiaan eroavan toisistaan. Sairaanhoitajat pelkäsivät ja välttelivät kuolemaa vähemmän kuin muut. Samoin he uskoivat voimakkaammin kuolemanjälkeisen elämän olemassaoloon kuin kansalaiset yleensä. Sairaanhoitajien suhtautuminen eutanasiaan, oli kielteisempää kuin muilla. Tähän vaikuttivat työkokemus sekä ammattiin liittyvät eettiset ohjeet.
Tutkimuksen tuloksista tuotettu malli osoittaa ihmisen suhtautumisen kuolemaan vaikuttavan myös hänen suhtautumiseensa eutanasiaan. Mitä voimakkaammin ihminen pelkää tai pyrkii välttelemään kuolemaa, sitä kielteisempää on myös hänen suhtautumisensa eutanasiaan.
Tätä yhteyttä kuolemaan ja eutanasiaan kohdistuvien asenteiden välillä ei ole havaittu aiemmissa tutkimuksissa. Myös ihmisen uskonnollisuus vaikuttaa hänen asenteisiinsa sekä kuolemaa että eutanasiaa kohtaan.
Tutkimus tarvitsee uutta näkökulmaa
Tutkimuksensa perusteella Moisio-Terkamo suosittelee, että ihmisen suhtautumista eutanasiaan lähestyttäisiin vastaisuudessa uudesta näkökulmasta. – Perinteisillä tekijöillä kuten ihmisen iällä, sukupuolella, siviilisäädyllä tai koulutustasolla ei tulosten mukaan kyetä selittämään hänen suhtautumistaan eutanasiaan. Asenteita tutkittaessa tulisi tarkastella nykyistä enemmän eutanasiaa pyytävään ihmiseen liittyviä tekijöitä, kuten esimerkiksi hänen sairauttaan tai kärsimyksensä luonnetta.
Terkamo-Moision mukaan tulokset osoittivat ristiriidan sairaanhoitajien myönteisten eutanasia-asenteiden sekä ammattikunnan eettisten ohjeiden välillä, jotka korostavat ihmiselämän suojelua. – Avoin keskustelu hoitajien eettisten ohjeiden merkityksestä ammattikunnalle onkin tulevaisuudessa erittäin tärkeää. Lisäksi tulisi tarkastella kriittisesti eutanasiakeskustelun taustalla vaikuttavia eettisiä periaatteita.
Terveystieteiden maisteri Anja Terkamo-Moision väitöskirja Complexity of attitudes towards death and euthanasia (Kuolemaan ja eutanasiaan kohdistuvien asenteiden monitahoisuus) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Chris Gastmans Leuvenin katolisesta yliopistosta ja kustoksena professori Anna-Maija Pietilä Itä-Suomen yliopistosta.