Vuoden alusta alkaen ehkäisevä päihdetyö on kuulunut sekä kuntien että hyvinvointialueiden lakisääteisiin tehtäviin. Sote-uudistuksessa kuntien ehkäisevän päihdetyön perusrakenteet säilyivät lähestulkoon yhtä vahvoina kuin ennen uudistusta. Tämä käy ilmi THL:n ja aluehallintovirastojen kunnille tekemistä kyselyistä vuosina 2020 ja 2023.
Perusrakenteita ovat kunnan nimeämä vastaava toimielin, työtä ohjaavat suunnitelmat, yhdyshenkilö ja monialaiset työryhmät.
Ehkäisevää päihdetyötä johtaa paikallinen toimielin
Vuonna 2023 81 prosenttia kunnista oli nimennyt ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavan toimielimen tai tehtävään valtuutetun työryhmän. Vuonna 2020 vastaava osuus oli neljä prosenttiyksikköä pienempi (77 %). Edelleen 15 prosentissa kunnista puuttui ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin.
Toimielin, esimerkiksi kunnanhallitus tai hyvinvointilautakunta, huolehtii ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä ja johtamisesta kunnassa.
Työtä ohjaavat suunnitelmat ovat yleisiä
Ehkäisevä päihdetyö näkyi vahvasti kuntien toimintaa ohjaavissa suunnitelmissa. 90 prosenttia kunnista oli huomioinut ehkäisevän päihdetyön jossain kunnan toimintaa ohjaavassa suunnitelmassa vuonna 2023. Osuus oli pienempi kuin vuonna 2020 (96 %), sillä osa kunnista oli vasta valmistelemassa suunnitelmia vuonna 2023.
”Lain edellyttämän vastaavan toimielimen nimeäminen ja suunnitelmat luovat perustan tehokkaalle ehkäisevälle päihdetyölle paikallisella tasolla”, toteaa THL:n kehittämispäällikkö Jaana Markkula.
”Ehkäisevä päihdetyö kattaa päihteiden käytön, tupakka- ja nikotiinituotteiden sekä haitallisen rahapelaamisen vähentämisen ja haittojen ehkäisyn.”
Monialaiset työryhmät ja yhdyshenkilöt toimeenpanijoina
Kunnallisia tai seudullisia ehkäisevän päihdetyön monialaisia työryhmiä toimi 83 prosentissa kunnista vuonna 2023. Vuonna 2020 vastaava osuus oli hieman suurempi (86 %).
Kunnallisia tai seudullisia ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöitä toimi vuonna 2023 93 prosentissa kunnista. Vuonna 2020 vastaava osuus oli 92 prosenttia eli tässä ei ole tapahtunut mainittavia muutoksia.
Velvoitetta monialaisten työryhmien ja yhdyshenkilötehtävien nimittämisestä ei ole kirjattu lakiin, mutta molemmat toimeenpanevat kuntien lakisääteisiä tehtäviä käytännössä. Kunnan tulee muun muassa sovittaa yhteen eri hallinnonalojensa ehkäisevän päihdetyön toimet muiden toimijoiden kanssa. Ehkäisevää päihdetyötä tekevät hyvinvointialueet, poliisi, alkoholi- ja tupakkalain valvontaviranomaiset, elinkeinoelämä ja yleishyödylliset yhteisöt.
Sote-uudistus muutti ehkäisevän päihdetyön järjestämistapoja kunnissa. Kunnat ovat siirtäneet yhdyshenkilötehtäviä sote-toimesta kunnan omille hallinnonaloille, ja myös monialaisten työryhmien kokoonpanoissa korostuivat kuntien omat hallinnonalat. ”Ehkäisevää päihdetyötä on liitetty aikaisempaa vahvemmin osaksi kuntien ja alueiden muita tehtäviä, kuten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä”, Markkula arvioi.
”Jatkossa onkin tärkeää kiinnittää erityistä huomiota kuntien ehkäisevän päihdetyön riittävään resursointiin ja toimeenpanoon sekä yhteistyömuotojen kehittämiseen hyvinvointialueiden kanssa.”
Aluehallintovirastojen toimialueet eroavat toisistaan
Aluehallintovirastojen välillä oli eroja ehkäisevän päihdetyön perusrakenteiden vahvuudessa ja järjestämistavoissa. Joillakin avi-alueilla esimerkiksi hyvinvointikertomus- ja suunnitelma oli nyt aiempaa yleisemmin ainoa suunnitelma, joka ohjasi ehkäisevää päihdetyötä.
Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt olivat osalla avi-alueista muita alueita yleisemmin kunnan omia ja tehtäväänsä nimettyjä.
Kokonaisrakenteet säilyneet vahvoina Kunnista lähes 70 prosentissa oli kokonaisarvion perusteella vahvat perusrakenteet huhti–toukokuussa 2023 eli niissä oli kaikki neljä ehkäisevän päihdetyön rakennetta. Aluehallintovirastojen toimialueiden välillä oli kuitenkin vaihtelua siinä, miten kattavia kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteet olivat.
”Kaiken kaikkiaan ehkäisevän päihdetyön rakenteet kunnissa ovat pysyneet pääpiirteissään vahvoina sote-uudistuksen muutospaineista huolimatta. Merkittävä tekijä tässä on se, että kunnat ovat saaneet alueellista ohjausta ja tukea ehkäisevän päihdetyön tehtäviensä uudelleen järjestämiseen”, toteaa THL:n erikoistutkija Katariina Warpenius.
Etelä-Suomen kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteissa on havaittavissa lievää myönteistä kehitystä
. Kaikki Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen 62 kuntaa vastasivat kyselyyn. Kyselyssä kartoitettiin kuntien ehkäisevän päihdetyön tilannetta ja rakenteita.
Kysely osoitettiin kuntien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöille tai toiminnasta vastaaville. Kyselyssä selvitettiin, ovatko kunnat (n=62) nimenneet lakisääteisen ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavan toimielimen, toimiiko kunnassa tai alueella ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä, koordinoiko ehkäisevää päihdetyötä nimetty yhdyshenkilö sekä miten ehkäisevä päihdetyö on sisällytetty osaksi kuntien toiminnan suunnittelua.
Saatuja tuloksia verrataan edellisen, vuonna 2020 tehdyn kyselyn tuloksiin. Näiden tulosten pohjalta sekä kansallisiin suosituksiin nojaten raportissa annetaan kunnille ohjeita ehkäisevän päihdetyön järjestämiseen ja toteuttamiseen.
Etelä-Suomen kunnissa on keskimääristä parempi tilanne
Kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteissa on pääpiirteittäin havaittavissa lievää myönteistä kehitystä vuoden 2020 selvityksen tilanteeseen verrattuna. Ehkäisevän päihdetyön rakenteiden tilanne on jopa parempi kuin koko maassa keskimäärin, vaikkakin hyvinvointialueiden välillä on tässä eroa.
Kysely osoitti seuraavaa:
Kunnista 89 % (55 kuntaa) on nimennyt kunnallisen tai seudullisen ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön. Lisäksi viidessä prosentissa kunnista (3 kuntaa) toimii yhdyshenkilö, mutta ei virallisesti nimettynä. Kuudessa prosentissa kunnista (4 kuntaa) ei ole lainkaan ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöä.
Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin on nimetty tai toimielin on valtuuttanut ehkäisevän päihdetyön käytännön toteuttamisen jollekin monialaiselle kunnalliselle tai seudulliselle työryhmälle 90 %:ssa (56 kuntaa). Kahdeksan prosenttia kunnista (5 kuntaa) on sellaisia, joista lakisääteinen ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavaa toimielin tai toimielimen valtuuttama työryhmä puuttuu.
Kaikki ikäryhmät kattava ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä löytyy 84 %:ssa (52 kuntaa) toimialueen kunnista joko kunnallisena tai seudullisena. Lisäksi viidessä prosentissa (3 kuntaa) toimii ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä, jonka toiminta kattaa vain osan ikäryhmistä. 11 %:ssa kunnista (7 kuntaa) ei toimi ehkäisevää päihdetyötä toimeenpanevaa monialaista työryhmää.
94 % kunnista (58 kuntaa) ilmoittaa laatineensa tai päivittäneensä joko kunnallisen tai seudullisen ehkäisevän päihdetyön suunnitelman tai vastaavan, ehkäisevän päihdetyön sisältävän hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman tai jonkin muun toimintasuunnitelman, johon ehkäisevä päihdetyö on sisällytetty ja joka kattaa toiminnassaan kaikki ikäryhmät. Kuudessa prosentissa kunnista (4 kuntaa) on valmisteilla kunnallinen tai seudullinen toimintasuunnitelma tai nykyinen suunnitelma kattaa vain osan ikäryhmistä.
Kainuun kunnissa ehkäisevän päihdetyön rakenteet parantuneet, Pohjois-Pohjanmaalla heikentyneet
Kainuun kunnissa ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat kehittyneet myönteisesti, mutta Pohjois-Pohjanmaan kunnissa rakenteet ovat heikentyneet.
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella kaikki Kainuun kahdeksan kuntaa ja Pohjois-Pohjanmaan 30 kuntaa vastasivat kyselyyn.
Kyselyn mukaan Kainuun kunnissa ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat vahvistuneet, mutta Pohjois-Pohjanmaan kunnissa ehkäisevän päihdetyön rakenteissa on tapahtunut notkahdus. Merkittävänä heikentävänä kehitykseen vaikuttavana tekijänä on ollut vuoden 2023 alussa voimaan tullut sote-uudistus, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle.
Joissain kunnissa ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavana toimielimenä oli ollut esim. sosiaali- ja terveyslautakunta tai perusturvalautakunta, jotka vuoden 2023 alussa lakkautuivat ja tilalle tuli nimetä uusi vastaava toimielin. Samoin kunnan yhdyshenkilö on voinut olla sosiaali- ja terveydenhuollosta ja tilalle on täytynyt nimetä uusi yhdyshenkilö.
Osin nämä muutokset ovat vielä kesken ja myös yhteistyö uusien hyvinvointialueiden kanssa on vasta muotoutumassa. Kainuussa muutos ei ollut niin suuri, sillä ennen vuotta 2023 Kainuun sote tuotti kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut seitsemän jäsenkansa alueella ja yksi kunta oli kuntayhtymän osajäsen.
Kuntien lakisääteiset ehkäisevän päihdetyön rakenteet pysyneet melko ennallaan Länsi- ja Sisä-Suomessa
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella vahvimmat ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat Pohjanmaan hyvinvointialueen kunnissa. Eniten kehitettävää ehkäisevän päihdetyön rakenteissa on Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen kunnissa.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen 85 kunnasta kyselyyn vastasi 83 kuntaa. Kyselyn mukaan:
Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö (joko kunnallinen tai seudullinen) löytyi 79 kunnasta, eli 93 prosentista alueen kunnista. Yhdyshenkilötilanne Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella on kokonaisuutena parantunut vuoden 2020 kyselystä, jolloin yhdyshenkilö löytyi 88 prosentista kuntia.
Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain mukainen ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin on nimetty 67 kunnassa eli 79 prosentissa alueen kunnista. (73 % / 2020)
Ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä on 74 kunnassa eli 87 prosentissa alueen kunnista. Tämä on pysynyt hyvin samalla tasolla vuoden 2020 kyselyyn verrattuna, jolloin toimeenpaneva monialainen työryhmä löytyi 70 kunnassa (82 %).
Lisäksi 78 kuntaa eli 93 prosenttia kunnista ilmoittaa laatineensa suunnitelman, joka sisältää ehkäisevän päihdetyön. (94 % / 2020)
Koko maan tuloksiin verrattuna yhdyshenkilöitä on nimetty hieman harvemmin. Ehkäisevän päihdetyön toimielimen osalta tilanne on hyvin sama kuin koko maassa yleisesti. Monialaisen työryhmän ja suunnitelman osalta tilanne on Länsi- ja Sisä-Suomessa hieman parempi kuin koko maassa.
Vahvat ehkäisevän päihdetyön rakenteet tukevat toiminnan johtamista, pitkäjänteisyyttä ja työn sujuvuutta. Rakenteiden lisäksi tarvitaan myös riittävää resursointia, monialaisia ja motivoituneita toimijoita sekä konkreettisia toimia, joiden vaikutuksia seurataan ja arvioidaan.
Lapin kunnissa ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat kokonaisuutena heikentyneet
Kyselyn tulosten mukaan Lapin kunnissa rakenteiden heikentymiseen on vaikuttanut sote-uudistus, jonka myötä sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät kunnilta Lapin hyvinvointialueelle.
Kaikki Lapin 21 kuntaa vastasivat kyselyyn, joka kartoitti kuntien ehkäisevän päihdetyön tilannetta ja rakenteita.
Kyselyn tulokset osoittivat seuraavaa:
Lapin kunnista 16 (76 %) oli nimennyt ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön ja neljä kuntaa ei ole nimennyt yhdyshenkilöä virallisesti. Vuonna 2020 yhdyshenkilö oli nimetty 19 kunnassa eli 90 % kunnista.
Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin tai toimielimen valtuuttama monialainen työryhmä Lapissa oli nimetty 15 kunnassa (71 %). Vuonna 2020 vastaava toimielin oli nimetty 18 kunnassa eli 86 % kunnista.
Ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva monialainen työryhmä, joka kattaa kaikki ikäryhmät, oli 16 kunnassa (76 % kunnista). Vuonna 2020 vastaava työryhmä oli 17 kunnassa (81 %).
Ehkäisevän päihdetyön sisältävä toimintasuunnitelma, joka sisältää kaikki ikäryhmät, löytyi 16 kunnasta (76 %). Vuonna 2020 vastaava suunnitelma oli 20 kunnalla (95 %).
Ennen vuotta 2023 kunnissa ehkäisevästä päihdetyöstä vastasi sosiaali- ja terveyslautakunta tai perusturvalautakunta. Soteuudistuksen yhteydessä vuoden 2023 alussa lautakunnat lakkautettiin ja tilalle tuli nimetä uusi vastaava toimielin. Samoin kunnan yhdyshenkilön tilalle tuli nimetä uusi yhdyshenkilö.
Ehkäisevän päihdetyön rakenteet edelleen vahvistuneet Itä-Suomessa
Kyselyn tulosten mukaan Itä-Suomen kunnissa ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat pysyneet samalla tasolla tai vahvistuneet verrattuna vuoteen 2020.
Itä-Suomen 44 kunnasta 43 vastasi kyselyyn, joka kartoitti kuntien ehkäisevän päihdetyön tilannetta ja rakenteita.
Kyselyssä ilmeni:
ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö löytyi 42 kunnasta. Vuonna 2020 yhdyshenkilöitä oli 39 kunnassa.
Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain mukainen ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin oli nimetty nyt 39 kuntaan. Tilanne on huomattavasti kohentunut vuodesta 2020, jolloin vastaavia nimettyjä toimielimiä oli 31 kunnassa.
Myös ehkäisevää päihdetyötä käytännössä toimeenpanevien työryhmien määrä oli noussut ja työryhmiä löytyi 39 kunnasta. Vuonna 2020 toimeenpanevista työryhmistä ilmoitti 33 kuntaa.
Itä-Suomessa 39 kuntaa ilmoitti, että ehkäisevä päihdetyö sisältyi kunnan johonkin suunnitelmaan, joka huomioi kaikki ikäryhmät ja kolmessa kunnassa suunnitelma on valmisteilla. Suunnitelmien tilanne oli vastaavanlainen myös vuonna 2020. Ehkäisevä päihdetyö oli yleisimmin osa kunnan hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa.