Ennen kouluikää leukemiaan sairastuneiden lasten sairastumiseen saattaa osaltaan vaikuttaa heidän asuinpaikkansa taustasäteily. Suomalaisen tutkimuksen tulos halutaan vielä varmistaa kansainvälisellä yhteistutkimuksella.
Syy-yhteydestä saatiin viitteitä tutkimuksessa, jossa verrattiin 900 Suomessa vuosina 1990–2011 leukemiaan sairastuneen lapsen ja 2700 leukemiaan sairastumattomaan lapsen elinympäristöjen taustasäteilyä. Tutkimuksessa pystyttiin ottamaan huomioon lasten koko asuinhistoria, ei vain tutkimusajankohdan asuinpaikka.
Lapsilla, jotka olivat asuneet suurimman taustasäteilyn alueilla oli 1,1–1,2 -kertainen riski sairastua verrattuna pienimmän taustasäteilyn alueiden lapsiin. Yhteys havaittiin 2–7 vuoden iässä sairastuneilla lapsilla. Vanhemmilla lapsilla yhteyttä ei ollut.
Sairastumisriskiin näyttää vaikuttavan ulkoisen säteilyn annosnopeus, eli kuinka paljon säteilyä saa tietyssä ajassa. Taustasäteilyn määrä kaiken kaikkiaan on varsin pieni, joten tutkimus näyttäisi osoittavan, että lasten leukemiassa pienilläkin säteilyannoksilla saattaa olla merkitystä.
Tulokset eivät tutkimuksen tekemiseen osallistuneen STUKin tutkimusprofessori Anssi Auvisen mukaan suoraan kerro, miten leukemiaan sairastumiseen voisi vaikuttaa. ”Käytännön ohjeita riskin alentamiseksi tämän tutkimuksen tulosten perusteella on vaikea antaa. Sairastumisriskiin vaikuttavat säteilyn lisäksi monet muutkin asiat sikiöajasta lähtien ja yksittäisen tapauksen kohdalla on mahdoton arvioida mitkä tekijät ovat olleet vaikuttamassa.”
Alle kouluikäisillä lapsilla havaitaan Suomessa vähän yli 20 leukemiatapausta vuodessa. Auvisen mukaan tämän tutkimuksen perusteella voidaan arvioida, että näistä yksi tai kaksi saattaisi selittyä taustasäteilyllä.
Professori Anssi Auvinen pitää tutkimustulosta merkittävänä. ”Samankaltaisia havaintoja on tehty joissain muissakin tutkimuksissa ja yhdessä niiden kanssa löydökset tukevat sitä käsitystä että erityisesti lasten kohdalla kaikki säteilyaltistus on merkityksellistä. Tarkoituksemme on jatkaa asian selvittämistä kansainvälisellä yhteistutkimuksella löydösten varmistamiseksi.”
Tutkimus tehtiin STUKin ja Tampereen yliopiston yhteistyönä.