Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Sanna Lauslahti
Hallituksen juuri julkistama ja vahvistama tulevien vuosien kehys luo hyvät edellytykset lääkehuollon kehittämiselle ja antaa positiivisen viestin kliiniselle lääketutkimukselle.
Lääketeollisuus ry on tyytyväinen, että lääkehuollon tiekartan toimeenpanoon on varattu tälle hallituskaudelle 12 miljoonaa euroa.
Lääkehuollon lainsäädännön kehittäminen on ollut telakalla jo lähes kymmenen vuotta. Tiekarttaan panostaminen tällä hallituskaudella osoittaa, että päättäjämme ovat ymmärtäneet, kuinka tärkeää lääkehuoltoa on kehittää. Ja koska lääkehoidot kehittyvät vauhdilla, lainsäädäntöä tulee kehittää paitsi tämän päivän, myös tulevaisuuden tarpeita varten. Näin voidaan varmistaa, että suomalaisilla potilailla on käytössään uusimmat ja vaikuttavimmat hoidot.
“Mitä tahansa muutoksia lääkehuollon lainsäädäntöön tehdään, on aina varmistettava, etteivät ne vaaranna lääkkeiden saatavuutta ja sitä kautta heikennä suomalaisten lääkehoitoa.”, Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Sanna Lauslahti painottaa.
Tämä näkökulma on syytä varmistaa myös kehysriihtä seuraavissa toimenpiteissä.
”Kehysriihessä päätettiin, että ns. hoitajamitoitus rahoitetaan osittain lääkehuollon säästöillä. Pääministeri Marinin hallituksen on syytä varmistaa huolellisella valmistelulla, että tämä ei missään tilanteessa heikennä yhteiskunnalle ja kansalaisille kriittistä lääkehuoltoa ja -hoitoa”, Lauslahti jatkaa.
Tutkimustoiminnan ja lääkekehityksen näkökulmasta erityisen kannatettavaa kehysriihen päätöksissä on, että syöpä- ja neurokeskuksen sekä muiden osaamiskeskusten kehittämiseen on varattu vuosille 2021 ja 2022 5 miljoonaa euroa.
”Suomalaiseen tutkimusekosysteemiin panostaminen on erityisen tärkeää juuri nyt. Nyt jos koskaan, koronaviruspandemian myötä, Suomella on mahdollisuus osoittaa kilpailukykynsä ja saada rokotetutkimuksia nykyistä enemmän. Tätä kautta voidaan tarjota korkean tuottavuuden työpaikkoja korkeakoulutetuille osaajille ja ennen kaikkea saada suomalaisille ensimmäisten joukossa kehitteillä olevia rokotteita esimerkiksi koronavirusta vastaan”, Lauslahti visioi.
Tärkeä viesti kliinisten lääketutkimusten toimijoille on myös tutkimuseettiselle toimikunnalle varattu 250 000 euroa, mikä mahdollistaa sen kehittämisen tehokkaaksi kansalliseksi viranomaiseksi.
”On koko yhteiskunnan ja potilaiden etu, että saamme enemmän kliinisiä lääketutkimuksia Suomeen. Tutkimuseettisen toimikunnan rahoitus on vahva positiivinen viesti hallitukselta alan toimijoille ja tätä työtä on syytä jatkaa.”, Lauslahti kiittelee.