Joka viides suomalainen sairastuu sydämen vajaatoimintaan – vain harva tunnistaa oireet

Sydämen vajaatoiminta on vakava, parantumaton sairaus, johon joka viides suomalainen sairastuu elämänsä aikana. Sen oireita ja taudinkuvaa ei kuitenkaan tunneta riittävän laajasti, vaikka aikainen ja asianmukainen diagnoosi ja hoito parantavat usein ennustetta. Tänään 5.5. vietetään sydämen vajaatoimintapäivää, jonka avulla lisätään tietoa sydämen vajaatoiminnasta, sen oireista ja hoidosta.

Sydämen vajaatoiminta on monimuotoinen sairaus, jossa sydän ei pysty hoitamaan normaalisti tehtäväänsä eli pumppaamaan riittävästi verta elimistön tarpeisiin. Kyseessä on vakava, parantumaton oireyhtymä, joka voi johtua useasta eri taustasairaudesta. Vajaatoiminnan yleisyys kasvaa jyrkästi iän myötä; alle 50-vuotiailla sydämen vajaatoiminta on harvinainen, mutta yli 75-vuotiaista sitä sairastaa joka kymmenes.[1] Vajaatoimintaa sairastaa 1–2 prosenttia koko väestöstä, ja elämänsä aikana siihen sairastuu joka viides suomalainen[2].

”Sydämen vajaatoiminta on vakava, elinikäinen sairaus, joka vähentää elinvuosia ja heikentää elämänlaatua. Moni ei kuitenkaan tunnista vajaatoiminnan oireita eikä osaa hakea oikeanlaista hoitoa”, kertoo kardiologian erikoislääkäri Petri Haataja Tays Sydänsairaalasta.

Esimerkiksi Etelä-Karjalan Sydänpiirin jäsenille keväällä 2016 tehdyssä kyselyssä jopa 43 % vastaajista oletti, että sydämen vajaatoiminta voidaan parantaa.  Vastanneista vain 7 % tiesi, että sydämen vajaatoiminnassa kuolleisuus on suurempi kuin sydäninfarktin jälkeen tai monissa syöpätaudeissa. Tyypillisimmistä oireista vain osa osattiin yhdistää sydämen vajaatoimintaan.[3]

Tunnista oireet ajoissa

Sydämen vajaatoiminnan pääasiallisia oireita ovat hengenahdistus ja väsyvyys, jotka ilmenevät etenkin rasituksen yhteydessä. Jopa käveleminen tasamaalla voi olla potilaalle raskasta. Tyypillistä on myös tarve kohottaa ylävartaloa nukkuessa useilla tyynyillä, jotta hengittäminen helpottuu.  Vajaatoiminta kerryttää myös nestettä, mikä näkyy painonnousuna ja turvotuksena. Nesteen kertyessä kehoon potilaan paino voi nousta useita kiloja viikossa, ja turvotusta esiintyy etenkin jaloissa.[1][2]

”Samat oireet liittyvät myös muihin sairauksiin, eli ne eivät kerro vajaatoiminnasta suoraan. Moni potilas pitääkin oireita tavallisina vanhuuden merkkeinä eikä osaa hakeutua hoitoon”, Haataja sanoo.

Vajaatoiminnan oireet on tärkeää tunnistaa, sillä varhainen diagnoosi sekä oikean ja asianmukaisen hoidon löytäminen voi parantaa taudin ennustetta ja potilaan elämänlaatua [4]. Vajaatoiminnan hoidossa pyritään vaikuttamaan sen perussyyhyn eli taustalla olevaan syysairauteen. Lääkehoito on tärkein osa hoitoa, mutta myös elintavoilla kuten ruokavaliolla ja liikunnalla on tärkeä merkitys. Myös kestävä hoitosuhde ja läheisten tuki on merkittävä osa hoitoa.[1]

Koska oireyhtymän esiintyvyys kasvaa jyrkästi iän myötä, potilaiden määrä lisääntyy tulevaisuudessa väestön vanhetessa.[4] Samalla tiedon tarve kasvaa.

”Myös läheiset voivat tunnistaa oireet ja kannustaa vajaatoimintapotilasta hakeutumaan lääkärin luo”, Petri Haataja muistuttaa.

Sydämen vajaatoimintapäivä lisää tietoa sairaudesta

Tänään 5.5. vietetään sydämen vajaatoimintapäivää, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota sydämen vajaatoimintaan ja lisätä tietoa sairaudesta, sen oireista ja hoitovaihtoehdoista.

Myös lääkeyhtiö Novartis haluaa lisätä tietoisuutta sydämen vajaatoiminnasta lanseeraamalla tänään oireista kertovan videosarjan ja nostamalla seuraavien kuukausien aikana sairauteen liittyviä teemoja esille omissa kanavissaan ja nettisivuillaan.