leisurely-nap

Luulitko, että uniapnea on vain vanhojen ja ylipainoisten tauti, jonka ainoa hoitomuoto on epämiellyttävä nenämaski? Moni suomalainen sairastaa tietämättään yöllisiä hengityskatkoksia aiheuttavaa uniapneaa, joka hoitamattomana laskee elämänlaatua tuntuvasti.

Uniapnea on unihäiriö, johon liittyy liian vähäinen tai jopa katkeileva hengitys. Hengityskatkosten aikaan veren happipitoisuus laskee, mihin elimistö reagoi monenlaisin oirein. Katkosten syynä on ahtautunut nielu, joka on syntynyt joko runsaan rasvakudoksen tai rakenteellisten syiden vuoksi. Tautiin liittyy paljon harhaluuloja, joihin Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Kimmo Saloranta vastaa.

Myytti 1: Väsymykselle ei voi mitään.

Pitkään jatkunut väsyneisyys kannattaa aina tutkituttaa. Uniapneapotilas kärsii joko yöllisistä, yli kymmenen sekunnin mittaisista ja toistuvista hengityskatkoksista tai hänen hengityksensä on muuten liian vähäistä. Tällöin elimistö ajautuu kovaan stressitilaan, ja uni muuttuu kevyemmäksi. Hoitamattoman uniapnean takia uni ei välttämättä virkistä. Jos sairautta on syytä epäillä, kannattaa hakeutua tutkimuksiin korva-, nenä- ja kurkkutautien tai keuhkosairauksien erikoislääkärille, joka toteaa uniapnean unta rekisteröivän laitteen avulla.

Myytti 2: Uniapneaa esiintyy vain ylipainoisilla ja vanhoilla ihmisillä

Arviolta kaksi prosenttia suomalaisista naisista ja neljä prosenttia suomalaisista miehistä sairastaa uniapneaa. Ylipaino on yksi taudille altistava tekijä, mutta sitä esiintyy myös normaalipainoisilla ja hoikilla. Uniapnea ei myöskään ole riippuvainen iästä, sillä sitä voivat sairastaa jopa lapset. Toiset ovat alttiimpia hengitysongelmille anatomisista syistä, joita voivat olla esimerkiksi leukojen kehitys ja kielen sekä kita- ja nielurisojen koko.

Myytti 3: Uniapneapotilas kuorsaa ja on aina väsynyt.

Öinen kuorsaus ja uupumus päiväsaikaan ovat uniapnean selvimpiä oireita, joita potilas ei kuitenkaan itse aina edes huomaa. Usein vieressä nukkuja on ensimmäinen, joka kiinnittää huomiota katkeilevaan hengitykseen. Potilas ei välttämättä itse tunne väsymystään, sillä hän kulkee päivät stressitilan aiheuttaman adrenaliinin voimalla. Aina uniapneaan ei kuitenkaan liity hengityskatkoksia tai kuorsausta. Osalla hengitys vain on liian pinnallista, jolloin elimistö ei saa tarpeeksi happea ja unen laatu huononee.

Myytti 4: Uniapnean ainoa hoitomuoto on nukkumista vaikeuttava maski.

Jos potilaalla on ylimääräisiä kiloja, painonpudotus on ensisijainen hoitomuoto, sillä ylipaino ahtauttaa hengitysteitä entisestään ja tekee hengittämisen vaikeammaksi. Lievää uniapneaa voidaan hoitaa alaleukaa eteenpäin siirtävillä hammaskiskoilla, ja lapsilla uniapneaa hoidetaan tyypillisesti pienentämällä kita- ja nielurisoja. Keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa sairastavat hyötyvät kuitenkin eniten nenälle asetettavasta CPAP-maskista, joka helpottaa hengittämistä ja auttaa saavuttamaan paremman unen laadun. Moni on kokenut elämänlaatunsa nousseen merkittävästi CPAP-maskin käytön myötä, ja sen kanssa nukkumiseen tottuu nopeasti.

Myytti 5: Uniapnean kanssa pärjää hyvin ilman hoitoa.

Huonolaatuinen uni vaikuttaa terveyteen monin tavoin. Elimistön jatkuvan stressitilan takia verenpaine, kolesteroli- ja verensokeriarvot ovat uniapneaa sairastavilla usein koholla, mikä nostaa sydän- ja verisuonitautien riskiä. Uniapnea voi aiheuttaa myös eteisvärinää. Huonounisuus vaikuttaa myös hormonitoimintaan, ja moni tautia sairastava kärsiikin ärtyneisyydestä, masennus- ja muistioireista sekä keskittymiskyvyn laskusta. Miehillä voi esiintyä jopa impotenssia. Hoitamattoman uniapnean aiheuttama väsymys altistaa kilojen kertymiselle, sillä huonolaatuinen uni vaikuttaa hormoneihin ja vaikeuttaa kylläisyyden tunteen saavuttamista. Väsyneenä liikkumaan lähteminen on lisäksi haastavampaa ja mieli halajaa useammin välipaloja. Hoitoon hakeutuminen voi siis parantaa terveyttä ja elämänlaatua monin tavoin.