Yli 200 miljoonaa tyttöä ja naista ovat joutuneet sukuelinten silpomisen uhriksi.

Naisten sukuelinten silpominen viittaa toimenpiteeseen, jossa poistetaan kokonaan tai osittain naisen ulkoiset sukuelimet tai vahingoitetaan niitä muusta kuin lääketieteellisesti välttämättömästä syystä. Yleensä silpomisen toimittaa perinteinen ympärileikkaaja veitsellä ja ilman puudutusta.

Silpomista pidetään kansainvälisesti ihmisoikeusrikkomuksena, mutta silti 68 miljoonaa tyttöä maailmassa on vaarassa joutua sukuelinten silpomisen uhriksi vuoteen 2030 mennessä.

Missä maissa naisten ympärileikkauksia tehdään?

Naisten sukuelinten silpomista tapahtuu enimmäkseen noin 30 maassa Afrikassa ja Lähi-idässä. Myös joissain Aasian ja Latinalaisen Amerikan maissa sekä näistä maista tulevissa yhteisöissä tapahtuu silpomista.

EU:ssa naisten sukuelinten silpominen on laitonta, ja jotkin jäsenmaat rankaisevat jopa maansa rajojen ulkopuolella tapahtuneista silpomistapauksista. Arviolta 600 000 Euroopassa asuvaa naista on kuitenkin joutunut silpomisen uhriksi, ja 180 000 tyttöä on vaarassa kokea saman pelkästään 13 eurooppalaisessa maassa.

Miksi naisten sukuelimiä silvotaan?

Silpominen tapahtuu yleensä varhaislapsuuden ja 15 ikävuoden välillä. Sen taustalla on joukko kulttuurisia ja sosiaalisia syitä, kuten yhteisön painostus ja perinteet, sekä uskomukset uskonnollisesta tuesta ja ideaalit kauneudesta ja puhtaudesta. Silpomista tapahtui jo aikana ennen kristinuskoa ja islamia, ja se kuvastaa syvään juurtunutta epätasa-arvoa sukupuolten välillä. 

Valitettavasti naisen vartalo on aina ollut taistelutanner. Kyse on aina miehen määräysvallasta naisen vartaloon.

Meppi Maria Noichl (S&D, Saksa)

Euroopan parlamentissa 18. joulukuuta 2019 käydyssä keskustelussa

Silpomisen vaikutuksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä:

  • Kova kipu ja runsas verenvuoto
  • Vaikeudet virtsata
  • Kystat, tulehdukset ja hedelmättömyys
  • Psykologiset ongelmat
  • Heikentynyt seksuaalinen nautinto
  • Komplikaatiot synnytyksessä ja korkeampi riski vastasyntyneen kuolemaan

Euroopan parlamentti on sitoutunut silpomisen vastaiseen työhön

Euroopan parlamentti on toistuvasti osoittanut sitoutuvansa naisten sukuelinten silpomisen lopettamiseen maailmassa. Parlamentti on säätänyt lakeja ja hyväksynyt päätöslauselmia, joissa se on kannustanut toimiin silpomisen lopettamiseksi.

Keskiviikkona 12. helmikuuta mepit äänestävät uudesta päätöslauselmasta, jossa he vaativat Euroopan komissiota sisällyttämään uuteen EU-strategiaan sukupuolten tasa-arvosta toimia naisten sukuelinten silpomisen lopettamiseksi sekä uhrien hoitamiseksi. Mepit vaativat myös silpomisen ehkäisemisen ottamista huomioon kaikilla politiikan aloilla – erityisesti terveyteen, turvapaikanhakuun, koulutukseen ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä.

Mitä sanoisimme, jos kyseessä olisi äitimme, siskomme, vaimomme, serkkumme? Meidän on annettava ääni niille naisille, jotka eivät voi puhua puolestaan.

Meppi Frances Fitzgerald (EPP, Irlanti)

Euroopan parlamentissa 18. joulukuuta 2019 käydyssä keskustelussa

Sovellus silpomista vastaan

Vuonna 2019 The Restorers, eli viiden kenialaisen koulutytön ryhmä, joka on kehittänyt kännykkäsovelluksen auttaakseen tyttöjä silpomisen jälkeen, oli ehdokkaana parlamentin jakaman mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon saajaksi. Heidän nimityksensä ehdokkaaksi oli merkittävä askel naisten sukuelinten silpomisen vastaisessa taistelussa, sillä se osoitti nuorille, että he voivat vaikuttaa omissa yhteisöissään.