Lääkärit kokevat aikuisten rokotuksista huolehtimisen olevan kunnan tai valtion sijaan viime kädessä yksilön omalla vastuulla. Tätä mieltä oli 82 % vastaajista tuoreessa kyselytutkimuksessa, jossa selvitettiin lääkäreiden mielipiteitä aikuisten rokottamisesta ja rokotuskäytännöistä. Tulevaisuudessakin päävastuullisena aikuisiän rokotesuojan ylläpidossa nähdään yksilö itse (69 % vastaajista), joskin lääkäreiden mielestä vastuun tulisi jatkossa siirtyä enemmän kunnille ja kaupungeille (nyt 17 %, tulevaisuudessa 38 %). Alle puolet lääkäreistä (44 %) oli sitä mieltä, että hoitava lääkäri on vastuussa potilaansa rokotuksista. Jatkossa lääkärin rooli vastuullisena osapuolena nähdään entistä pienempänä (28 %).

Samaan aikaan kun yksilön rooli koetaan merkittäväksi, lääkärit nimeävät rokotteisiin liittyväksi keskeisimmäksi haasteeksi potilaiden tiedonpuutteen (58 % vastaajista).

”Tietoisuus saatavilla olevista rokotteista ja niiden hyödyistä varmasti edesauttaisi aikuisten omasta rokotesuojastaan huolehtimista. Haasteena on se, että rokotteet ovat reseptivalmisteita, ja niistä tiedottaminen väestölle on Suomen lääkemarkkinointilain mukaan kiellettyä. Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien valmisteiden osalta olisikin tarpeellista pohtia tämän päivän tilanteisiin ja haasteisiin paremmin vastaavia käytäntöjä. Näin esimerkiksi nykyään saatavilla olevista rokotteista voitaisiin tarjota asiallista tietoa yksilön päätöksen tueksi”, sanoo rokoteyksikön johtaja Tero Ylitalo Pfizer Oy:stä.

Lääkärit pitävät kyselyn mukaan rokotteita yhtenä tärkeimmistä ja vaikuttavimmista sairauksien ennaltaehkäisyn keinoista. Yli 80 % lääkäreistä oli sitä mieltä, että aikuisten rokottamisesta pitäisi puhua enemmän ja rokotteiden tärkeydestä ja merkityksestä olisi tärkeä muistuttaa enemmän. Samaan aikaan yli puolet lääkäreistä kokee, että potilaan rokotushistoria on vaikea saada selville ja vain 43 % lääkäreistä pitää aikuisten rokottamiseen liittyviä prosesseja toimivina.

Kyselyn toteutti Success Clinic Oy Pfizer Oy:n toimeksiannosta. Otos (n=177) kerättiin sähköisellä kyselyllä syys- ja lokakuun aikana vuonna 2019. Kyselytutkimukseen vastasi lääkäreitä ympäri Suomea kaikista sairaanhoitopiireistä lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja Itä-Savoa.