Medicine Nuntium

Terveysalan ja Sairaanhoidon uutiset

Uusi Käypä hoito -suositus yhdenmukaistaa kosteusvaurioista oireilevien hoitoa

5038-can-water-moisture-cold

Kosteus- ja homevauriot ovat tärkeä ympäristöterveydellinen ongelma Suomessa. Lähes joka kymmenennessä kodissa ja vielä useammassa koulussa ja päiväkodissa on merkittäviä kosteusvaurioita. Uusi Käypä hoito -suositus antaa terveydenhuollon ammattilaisille tutkimukseen perustuvia työkaluja ja yhtenäiset ohjeet kosteusvauriosta oireilevan potilaan hoitoon.

Juuri julkaistussa, ensimmäisessä Kosteus- ja homevaurioista oireilevan potilaan Käypä hoito -suosituksessa on kuvattu tämänhetkinen tutkimustieto eri sairauksien ja oireiden sekä rakennusten kosteus- ja homevaurioiden yhteydestä. Suosituksen laatineen työryhmän mukaan rakennuksen kosteusvaurio on yksi hengitystieoireiden ja astman riskitekijä.

– Kosteusvauriot tulee pyrkiä korjaamaan ja niiden synty ehkäisemään, toteaa suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Jussi Karjalainen . Tämä vähentää hengitystieoireilua ja ylläpitää rakennuksen kuntoa, hän lisää.

Suosituksessa korostetaan, että potilaan sairauksien diagnostiikka ja oireiden hoito on tärkeää aloittaa hoitosuositusten mukaisesti riippumatta siitä, voidaanko oireiden taustalla osoittaa olevan rakennuksen kosteusvaurio. Tämän lisäksi lääkärin tulee kuitenkin suosittaa, että rakennuksessa tehtäisiin asianmukaiset rakennustekniset tutkimukset, jos kosteusvaurioita epäillään.
Puuttumalla riskeihin ehkäistään haittoja

Kosteusvauriot edistävät muun muassa home- ja hiivasienten sekä muiden mikrobien kasvua, rakenteiden pilaantumista, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä ja pölypunkkien esiintymistä. Sen lisäksi samanaikaisesti kosteus- ja homevaurioiden kanssa esiintyy yleensä monia muita sisäilman haittatekijöitä, kuten puutteellinen ilmanvaihto ja ilmanvaihdon epäpuhtaudet, liian korkea sisälämpötila ja kuiva sisäilma, jotka voivat pahentaa hengitystieoireilua.

– Näiden eri tekijöiden merkitystä oireiden kehittymiselle ja pahenemiselle on hyvin vaikea erotella väestötason tutkimuksissa, koska vain harva tutkimus on huomioinut yhtä aikaa useita sisäilman haittatekijöitä, kuvaa tutkimustiedon haasteita työryhmän jäsen, asiantuntijalääkäri Jussi Lampi .

Käypä hoito -suosituksessa todetaankin, että suoraa syysuhdetta terveysvaikutusten ja kosteus- ja homevauriorakennusten välillä ei ole tutkimuksissa voitu vahvistaa.

– Siitä huolimatta rakennusten kosteusvaurioihin liittyviin riskeihin tulee puuttua, tähdentää Lampi. Tämä on määritelty jo terveyden- ja työsuojelulainsäädännössä, jonka tavoitteena on terveyden edistäminen ja haittojen ehkäisy.
Ongelmien ratkaisu edellyttää yhteistyötä

Onnistunut kosteus- ja homevauriotilanteen ratkaisu on monen asiantuntijatahon yhteistyötä, jossa lääkärin vastuulla ovat erityisesti potilaan diagnostiikka ja hoito. Luottamukseen perustuva vahva potilas-lääkärisuhde on tärkeässä asemassa kosteusvaurioista oireilevien potilaiden kohtaamisessa, todetaan Käypä hoito -suosituksessa.

– Vaikka lääkärin keinot yhdistää potilaan oire rakennuksen kosteusvaurioon ovat rajallisia, on hyvä muistaa, että lääkärillä on lääketieteen keinot potilaan oireiden arvioimiseen, toteaa suosituksen laatineen työryhmän jäsen, ylilääkäri Kirsi Karvala . Lääkärin tulee panostaa hyvään vuorovaikutukseen vastaanottotilanteessa, jotta potilaan huoli tulee kuulluksi ja oireet huomioiduksi, hän lisää.

– Tulevaisuudessa on syytä paneutua erityisesti oireilun syiden tutkimiseen, jotta sisäilmaan liittyvät terveysongelmat voidaan entistä paremmin ehkäistä ja hoitaa. Näkökulmaa pitää laajentaa, koska kosteusvauriot eivät selitä kaikkea oireilua, Karvala toteaa lopuksi.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin asettama työryhmä on laatinut Käypä hoito -suosituksen Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus ja potilasversio ovat luettavissa osoitteessa www.kaypahoito.fi