Medicine Nuntium

Terveysalan ja Sairaanhoidon uutiset

Uusi tutkimustieto vähentää lasten välikorvatulehdusten takia tehtäviä lääkärikäyntejä

human-ear-1462020301zmM

Lapsen äkillisen välikorvatulehduksen seuranta ilman antibioottia – toista lääkärikäyntiä ei rutiinisti tarvita

Lapsi ei tarvitse uutta lääkärin tutkimusta rutiininomaisesti 2-3 päivän kuluttua diagnoosista silloin, kun hänelle ei aloiteta antibioottia äkillisen välikorvatulehduksen hoidoksi. Tyksin Lasten ja nuorten klinikan Pikkunorsu-tutkimuksen osatyö tarkentaa suomalaisen hoitosuosituksen linjauksia. Pikkunorsun aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että vaikka antibioottihoidolla on tehoa, vain noin kolmasosa lapsista tarvitsee sitä. Tämän vuoksi välikorvatulehduksen hoitoon ei pitäisi aloittaa antibioottia ”varmuuden vuoksi”. Sen sijaan lapsen kipua tulee aina hoitaa tehokkaasti kipulääkkeillä ja vointia pitää seurata. Tarvittaessa antibiootti voidaan aloittaa myöhemmin ilman, että korvatulehduksen lopullinen paraneminen vaarantuu.

Jos lapsen vointi oli seurannassa selvästi paranemassa, korvatulehduslöydösten paheneminen oli hyvin epätodennäköistä. Tulehdus paheni vain kolmella prosentilla lapsista. Sen sijaan lapsilla, joiden vointi ei alkanut parantua tai huonontui, peräti kolmasosalla heistä korvatulehduslöydöksetkin pahenivat.

Tyksin Lasten ja nuorten klinikan Pikkunorsu-tutkimuksessa seurattiin 158:aa alle 3-vuotiasta lasta, joilla todettiin äkillinen välikorvatulehdus ja joille ei heti aloitettu antibioottihoitoa.

Tutkimustulos vahvistaa ja selkiyttää Suomen äkillisen välikorvatulehduksen Käypä hoito -suosituksen linjauksia. Sen mukaan lapsi, jolla on todettu äkillinen välikorvatulehdus ja jolle ei ole aloitettu antibioottihoitoa, tulisi tutkia uudelleen 2–3 päivän kuluttua välikorvatulehdusdiagnoosista, jos lapsen vointi ei ole selvästi paranemassa. Tätä toista tutkimuskäyntiä ei siis tarvita, mikäli lapsen voinnissa ei ole huolestuttavaa.

– Tutkimustuloksen perusteella on aiempaa helpompi ja turvallisempi seurata lapsen vointia ilman, että antibioottihoito aloitetaan välittömästi kaikille lapsille, toteavat väitöskirjatutkija, LL Johanna Uitti ja tutkimusryhmän johtaja, lastentautien erikoislääkäri, dosentti Aino Ruohola Tyksin Lasten ja nuorten klinikalta. Tutkimuksessa 158 lapsesta kolmasosalle aloitettiin muutaman päivä kuluttua antibioottihoito. Jo aiemmin tutkimusryhmä on osoittanut, että hoidon viivästyminen ei heikennä hoitotehoa.

Tutkijat painottavatkin äkillistä välikorvatulehdusta sairastavan lapsen hyvän kipulääkityksen ja yleisvoinnin seurannan merkitystä.

– Riippumatta siitä, onko välikorvatulehdukseen aloitettu antibiootti vai ei, lääkäriin pitää olla yhteydessä, mikäli lapsen vointi ei parane tai huononee, muistuttavat tutkijat. 

Tutkimustulokset on julkaistu kansainvälisesti arvostetuimmassa lastentautialan lehdessä, Jama Pediatricsissa 6.9.2016.

Johanna M. Uitti, Paula A. Tähtinen, Miia K. Laine, Aino Ruohola: Close Follow-up in Children With Acute Otitis Media Initially Managed Without Antimicrobials?

Linkki netissä julkaistuun artikkeliin: http://archpedi.jamanetwork.com/article.aspx?articleid=2548439

Kirjoittajat ovat tutkijoita Tyksin Lasten ja nuorten klinikassa. Miia K. Laine työskentelee myös Turun yliopiston kliinisen mikrobiologian yksikössä.