Medicine Nuntium

Terveysalan ja Sairaanhoidon uutiset

Tuore tutkimus kumoaa yleisen harhaluulon: Kännit jo aivan alkuraskaudessa vaikuttavat sikiöön

baby-1381930385vzg

Nina Kaminen-Aholan tuore tutkimus tuo uutta tietoa:

Alkoholialtistus raskauden alussa muuttaa geenien toimintaa pysyvästi

Alkoholinkäytöllä on vaikutuksia sikiöön jo aivan raskauden alkumetreillä, jolloin nainen ei välttämättä vielä tiedä olevansa raskaana. Epigenetiikan dosentin Nina Kaminen-Aholan tuoreet tutkimustulokset viittaavat siihen, että raskauden alussa tapahtuva alkoholialtistus muuttaa geenien toimintaa ja tämä muutos kopioituu solunjakautumisien myötä laajalle kehittyvän yksilön eri kudoksiin.

Alkoholialtistus saa aikaan erilaisia piirteitä FASD-oireyhtymän laajasta vaurioiden kirjosta. Ajankohta, altistuksen voimakkuus ja perintötekijät vaikuttavat siihen, millaisia seurauksia sikiölle aiheutuu.

Nina Kaminen-Ahola esittelee tutkimustaan Kehitysvammaliiton järjestämässä seminaarissa kansainvälisenä FASD-päivänä 9.9. Helsingissä. FASD on kattotermi, joka kuvaa raskaudenaikaisen alkoholinkäytön aiheuttamien vaikutusten kirjoa. Vaikutukset voivat vaihdella oppimisvaikeuksista kehitysvammaisuuteen. Joskus vaikutuksia on myös ulkonäköön.

Nina Kaminen-Ahola tutkimusryhmineen on osoittanut hiirikokeiden avulla, että emon raskauden alussa juoma alkoholi todellakin muuttaa pysyvästi hiirenpoikasen geenien toimintaa eri kudoksissa. Lisäksi aikuisiksi kasvaneilla poikasilla havaittiin muutoksia aivojen rakenteissa.

Vuonna 2013 aloitettiin kansainvälisestikin ainutlaatuinen epiFASD-projekti, jossa tutkijat keräävät synnytyksen yhteydessä näytteitä alkoholille altistuneista lapsista sekä verrokeista.

”Olemme jo aloittaneet ensimmäiset tutkimukset istukoilla ja tulokset osoittavat alkoholin vaikuttavan istukan geenien säätelyyn. Seuraamme lasten kehitystä ja yhdistämällä seurantatiedot keräämiemme näytteiden tutkimustuloksiin saamme selville alkoholialtistuksen mekanismit”, Nina Kaminen-Ahola kertoo.

Samalla tutkijat etsivät keinoa, jolla alkoholille altistuneet vastasyntyneet voitaisiin nykyistä paremmin tunnistaa. Nykyisin diagnosointi on hankalaa, koska FASD-diagnoosin saaminen edellyttää, että tieto äidin raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä on luotettava.

Tavoitteena on, että tulevaisuudessa pyyhkäisynäyte vastasyntyneen posken sisäpinnalta kertoisi vaurioiden laajuudesta ja mahdollistaisi varhaisen kehityksen tuen.