Medicine Nuntium

Terveysalan ja Sairaanhoidon uutiset

:YMPÄRILEIKKAUS: SSTA:n Kannanotto: Yksikin tyttö on liikaa

Suomen somalialaisten terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten yhdistys (SSTA)

Viime päivinä tyttöjen sukuelinten silpominen ja kouluterveyskyselyn tulokset ovat saaneet FGM (female genital mutilation) keskustelun vilkkaaksi sosiaalisessa mediassa. Me somalitaustaiset sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, joiden kulttuuriin tämä perinne on aiemmin kuulunut, pystymme näkemään ilmiön laajasta näkökulmasta. Olemme aktiivinen osa somaliyhteisöä; osa meistä on ensimmäisen polven maahanmuuttajia, jotka ovat kokemusasiantuntijoina katkaisseet perinteen omien tyttölastensa kohdalla, ja toinen osa meistä on toisen polven maahanmuuttajia, joiden kohdalla perinne on jo katkaistu ensimmäisen polven maahanmuuttajavanhempiensa toimesta. Olemme perheiden ja lasten terveyden edistäjiä sekä heidän hyvinvoinnin asiantuntijoita. Yhdistyksemme jäseninä olemme töissä kentillä, joissa kohtaamme erilaisia perheitä sekä eri-ikäisiä lapsia. Nämä kentät ovat neuvolat, synnytyssairaalat, terveyskeskukset, erikoissairaanhoito, varhaiskasvatus, tutkimuslaitokset, koulut sekä lastensuojelu. Sosiaalisessa mediassa käytyä keskustelua seuranneina olemme olleet tyrmistyneitä tavoista, joilla on haluttu saada kohua aikaiseksi sekä levittää harhaanjohtavaa tietoa muun muassa Twitterissä. Haluamme nostaa esiin muutamia teemoja, jotka ovat herättäneet meissä paljon ajatuksia ja tunteita.

Tyttöjen sukuelinten silpomisen suhteen keskustelua herättänyt kouluterveyskysely suoritettiin 2019 keväällä toisella koulutusasteella eli lukioissa ja ammattikouluissa. THL julkaisi Tutkimuksesta tiiviisti-julkaisussaan 5.6.2020 selvityksen kyselyn vastausten pohjalta (1). Kyselyn mukaan 0,2 % (80) tytöistä oli vastannut käyneensä läpi sukuelinten silpomisen (1). Näistä kahdeksastakymmenestä vastaajasta 40 kertoi itse syntyneensä Suomessa ja myös omien vanhempiensa syntyneen Suomessa. Tutkimustulosten luotettavuutta horjuttaa voimakkaasti se tosiasia, että Suomessa ei ole perinnettä harjoittavista maista juurikaan kyselyyn vastanneiden ikäisiä kolmannen sukupolven lapsia. Maahanmuutto Suomeen FGM:ää harjoittavista maista alkoi 90-luvun alussa. Vanhimmat silloin syntyneet lapset ovat nyt siis korkeintaan 30-vuotiaita. On varsin epätodennäköistä, että heillä olisi lukio-/ammattikouluikäisiä lapsia. On esitetty väitteitä, että nuoret ovat saattaneet suojella vanhempiaan ja siksi valehdelleet omasta silpomisestaan. Paljon todennäköisempää on kuitenkin se, että vanhempiaan suojelevat mahdollisesti silvotut tytöt jättäisivät kokonaan kertomatta omasta silpomisestaan.

Mikään kyselytutkimus ei ole aukoton ja tutkimustulosten luotettavuutta on kyettävä pohtimaan. THL julkaisi 11.6. blogitekstin, jossa kerrottiin tarkemmin tuloksista ja pohdittiin, miten saataisiin luotettavampaa tietoa tyttöjen sukuelinten silpomisesta Suomessa (2). Tyttöjen sukuelinten silpomisesta on hyvä käydä keskustelua, jotta tietoa perinteen haitallisuudesta voidaan levittää. Aihe on voimakkaita tunteita herättävä – onhan kyse tytöistä, ihmisoikeuksista ja lapsen kehon koskemattomuudesta. Tutkimustuloksista väärien johtopäätösten tekeminen sekä tutkimusorgaanisaatioiden perusteeton arvostelu vie kyselytutkimukselta pohjaa ja mitätöi jo tehtyä FGM:n vastaista työtä. Se ei edistä kenenkään etua, vähiten tyttöjen. Päinvastoin, se antaa lisätilaa väärälle tiedolle ja oletuksille. Tyttöjen sukuelinten silpominen on niin tärkeä aihe, että siitä pitää pystyä argumentoimaan rakentavasti.

Seura-lehden toimittaja Jukka Heinonen on 10.6. kirjoittamassa artikkelissaan esittänyt väitteen, joka antaa ymmärtää, että nämä 0,2 % silvottua tyttöä olisivat tummaihoisia (3). Tosiasia on se, että kyselyaineistossa ei käytetä tunnistetietoja, joten vastaajista tiedetään vain heidän antamansa tiedot – olkoon ne vääriä tai oikeita. Lasten oikeuksista puhuttaessa ei ihonvärillä ja/tai taustoilla pitäisi olla mitään merkitystä. Tuollaiset väitteet edistävät rakenteellista syrjintää luomalla voimakasta mielikuvaa tietyn näköisistä “uhreista”.

Fenix Helsinki ry ja Seura-lehti kysyvät, miksi kysymystä silpomisesta ei laajenneta peruskoulun 8. – 9. luokkalaisille tytöille (4). Vaikka tämä on varteenotettava ehdotus, on kuitenkin huomionarvoista, että kaikista epävarmimmat kouluterveyskyselyihin vastaajat ovat juuri tuota ikäluokkaa (1). Fenix Helsinki ry:n asiantuntija väitti, että peruskouluikäiset tytöt tietävät enemmän sukuelinten silpomisesta kuin sukupuoliyhdynnästä. Kyseenalaistamme tämän väittämän. Opetushallituksen mukaan terveystiedon opetuksen seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvät materiaalit soveltuvat käytettäväksi peruskoulun 7.-9. luokkalaisille (5). Suomessa syntynyt 7.-9. luokkalainen tyttö ei meidän kokemuksemme mukaan tiedä tyttöjen sukuelinten silpomisesta juurikaan mitään. Fenix Helsinki ry on kannanotossaan väittänyt sukuelinten silpomiseen liittyvien kysymysten toimivan pelotteena riskiryhmien vanhemmille (6). Tosiasiassa voimakkain pelote on Suomen rikoslaki. Varsin todennäköistä on niiden harvojen silpomista harkitsevien vanhempien olevan juuri hiljattain Suomeen muuttaneita eikä heillä todennäköisesti ole minkäänlaista tietoa kouluterveyskyselyistä ja niiden sisällöistä. Valistus toimii aina pelotteita paremmin.

Toinen harhaanjohtava ja leimaava väite oli Jukka Heinosen ja Fenix Helsinki ry:n asiantuntijoiden väite siitä, että iso osa riskiryhmään kuuluvista tytöistä ei osallistu toisen asteen koulutukseen ja näin ollen puolet riskiryhmästä jää kyselyn ulkopuolelle (7). 16 – 18-vuotiaista ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajista 54 % oli toisen asteen koulutuksessa vuonna 2016, ja toisen sukupolven nuorista 82 % (8). Sen sijaan lukuisat tutkimukset viittaavat siihen, että verrattuna tyttöihin, pojilla, niin kantasuomalaisilla kuin maahanmuuttajataustaisilla, on suurempi riski olla jatkamatta opiskelua peruskoulun jälkeen (9). Syyt tähän ovat moninaisia (9). Kouluterveyskyselyyn vastataan joka toinen vuosi kattavasti ympäri Suomea. Tarkastellaan asukasluvultaan suurinta kaupunkia Helsinkiä, jossa vieraskielisten osuus vuonna 2019 oli noin 16 %. Vuonna 2018 kaikista Helsingin lukiolaisista 14 % oli vieraskielisiä, kun taas ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista vieraskielisiä oli 24 % (10). Väittämä, että suurin osa riskiryhmään kuuluvien tyttöjen koulutaipale loppuu peruskouluun ei ole vain leimaava, mutta myös väärä. Vaikeista aiheista on hyvä pystyä käymään asiallista ja faktapohjaista keskustelua. Väitteiden ja uutisoinnin on hyvä pohjautua todistettaviin asioihin. Haluamme peräänkuuluttaa asiallista keskustelua, jossa todellinen agenda on tyttöjen suojelu – ei sensaatiohakuisuus, vanhempien demonisointi syntyperän perusteella, oman edun edistäminen vanhentuneella narratiivilla tai viranomaisten syyttely.

Olemme tehneet vapaaehtoistyönä FGM:n vastaista valistusta yhteisössämme onnistuneesti pääkaupunkiseudulla. Jalkautuvan työn yhteydessä olemme huomanneet, että perinteeseen suhtaudutaan nykyään yhteisössämme kielteisesti, ja ihmisillä on ajankohtaista tietoa Suomen rikoslainsäädännöstä. Perinteen merkitys tuntui olevan varsin vähäinen iäkkäille naisille, jotka ennen olivat avainasemassa perinteen jatkumisessa. Nyt keski-ikäiset perheenäidit ovat sekä valveutuneita perinteen terveyshaitoista että menettäneet kiinnostuksensa perinnettä kohtaan ympäristön paineen poistuessa uuden kotimaan myötä. Henkilökohtaisen ja työn kautta kertyneen kokemuksemme mukaan silpomisperinne on toisen sukupolven maahanmuuttajanuorille vieras käsite.

Meillä on herännyt voimakas tunne siitä, että tyttöjen sukuelinten silpomisesta varsin huomiota herättävästi kirjoittavat, maahanmuuttajataustaisten asioita ajavat, eivät ole tietoisia yhteisöjen sisällä tapahtuvasta positiivisesta muutoksesta tyttöjen sukuelinten silpomisen suhteen. He eivät ole myöskään huomioineet näkökulmaa, jonka lukuisat tutkimukset nostavat esille – tämä väkivaltainen perinne vähenee akkulturaation myötä (11). Näin ollen heidän asiantuntijuus ei edusta yhteisöämme, emmekä me somalitaustaiset sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset allekirjoita heidän väittämiään aiheesta. Sukuelinten silpomisessa olisi hyvä kuulla sellaisia tahoja, jotka tekevät töitä FGM perinnemaista tulevien lapsiperheiden kanssa ja aiheesta tieteellistä tutkimusta tekevien tahojen kanssa.

Toimittajilta haluamme peräänkuuluttaa monipuolista faktoihin perustuvaa uutisointia sekä kuvituksia, joiden tarkoitusperiä on mietitty pitkälle. Julkisen sanan neuvoston hyvän journalistisen tavan ohjeiden mukaisesti journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, jossa tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti (12). Kriittinen lähestymistapa on erityisen tärkeää kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (12). Yhteisöihin kannattaa jalkautua ja näin saada laajempaa kuvaa erilaisista ilmiöistä. Yhden suppean asiantuntijatahon varassa ei ole vastuullista tehdä johtopäätöksiä kovin pitkälle. Myöskin kansainvälisiin tutkimuksiin on hyvä perehtyä.

Me Suomen somalialaisten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten yhdistyksessä haluamme painottaa lopuksi vähäisenkin riskin olemassaolon takia, että valistustyötä on jatkettava. Ammattilaisille on annettava jatkuvaa, johdonmukaista ja ajankohtaista koulutusta aiheesta sekä tarjottava erilaisia työkaluja puheeksi ottoon. Yksikin tyttö on liikaa. Riskiryhmäläiset ovat mielestämme nimenomaan juuri hiljattain Suomeen muuttaneet perheet. Myöskin pienillä paikkakunnilla tarvitaan enemmän valistusta, koska siellä ei ole yhteisöä auttamassa silpomisperinteestä luopumiseen. Lisäksi jo FGM:n läpikäyneiden naisten seksuaaliterveyteen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Naisten seksuaaliterveyteen panostaminen on myös parasta ennaltaehkäisyä, sillä silloin perinteen haitallisuus nousee esille ja tilanne on valistustyölle otollisin.

Me jatkamme edelleen jalkautuvaa vapaaehtoistyötä heti koronatilanteen salliessa. THL:n FGM-tiimi on myös jalkautunut varsin menestyksekkäästi yhdessä meidän kanssa yhteisöihin. Jalkautuva yhteistyö on ollut hedelmällistä ja se jatkuu THL:n kanssa myös tulevaisuudessa. Toivomme vastuullista, totuudenmukaista, monipuolista ja asiallista keskustelua, jossa kuullaan myös yhteisöjä. Yksikin tyttö on myös mielestämme liikaa ja jokainen mahdollinen ihmisoikeuksia ja lapsen koskemattomuutta loukkaava teko on rangaistava.

Julkilausuman SSTA:n puolesta allekirjoittaa,
Amal Mohamed, puheenjohtaja
Hamdi Mohamed, varapuheenjohtaja

Julkaisussa käytetyt lähteet:

1. Koukkula M, Gissler M, Ikonen R & Klemetti R. 2020. Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus: Esiintyvyys kouluterveyskyselyssä ja syntyneiden lasten rekisterissä. http://www.julkari.fi/handle/10024/140034
2. Koukkula M, Ikonen R & Klemetti R. 2020. Miten tyttöjen sukuelinten silpomisesta saataisiin luotettavasti tietoa? https://blogi.thl.fi/miten-tyttojen-sukuelinten… luotettavasti-tietoa/
3. Heinonen J. Näin THL kätki uutisen laajasta ihmisoikeusloukkauksesta – Vain harva media kertonut laittomista Suomessa asuvien tyttöjen ympärileikkauksista. 12.6.2020 https://se ura.fi/asiat/aj ankohtaista/nain -thl- haivytti- uutise n- laaj asta- ihmisoikeusloukkauksesta/
4. Heinonen J. Kysely paljasti: Yli 50 Suomessa syntynyttä tyttöä on ympärileikattu – Aktivisti: “Olisiko luku ollut suurempi, jos myös peruskoululaisilta olisi kysytty?”. 2020 https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/kouluterveyskysely -yli-50-suomessa-syntynytta-tyttoa- on-ymparileikattu/?fbclid=IwAR2itSlI – POy9iKz7UvQ7kgAcDAJ0VyRjRc28XqU7RrgoasYbbFGF1lDW7I
5. Opetushallitus. Terveystiedon materiaalit. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja- tutkinnot/terveystiedon-materiaalit
6. Kannanotto: THL:n silpomisen vastainen työ herättää paljon kysymyksiä. Fenix Hels inki ry. 2020 https://www.fenixhelsinki.com/…/thl-n-silpomisen-vastainen… kysymyksia/?fbclid=IwAR35xK6HFjoe3CK8CXY0X9qx8UmJ22okFtsGAUEkOUzj7t2XduIC54ADF ow
7. https://twitter.com/JukkaHeinone…/status/1268889804948877314
8. Helsingin kaupunki. Nuorten hyvinvointikertomus. Indikaattorit.
https://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indika…/tulevaisuu den-hallinta/16-18-
vuotiaat-toisen-asteen-koulutuksessa
9. Kupiainen S, Pöysä S. 2018. Tytöt ja pojat koulussa. Miten selättää poikien heikko suoriutuminen peruskoulussa? http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/…/10024/160787/36-2018- Tytot%20ja%20pojat%20koulussa.pdf?sequence=4&isAllowed=y
10. UlkomaalaistaustaisetHelsingissä.Helsinginkaupunki.
https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/…/vieraskielisi…
ammatillisessa-koulutuksessa
11. KoukkulaM&KlemettiR.2019. Tyttöjenjanaistensukuelintensilpomisen(FGM)estämisen toimintaohjelma. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161355
12. Journalistinohjeetjaliitteet.Julkisensananneuvosto.2011.
https://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/

YHTEYSTIEDOT:

Victoria Media / Kerttu Vali Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka Puh/SMS: 040-5563129 email: medicinenuntium@victoriamedia.fi Gmail: medicine.nuntium@gmail.com

SEURAA SOMESSA