Medicine Nuntium

Terveysalan ja Sairaanhoidon uutiset

Lääketeollisuuden Sanna Lauslahti: Suomi tarvitsee kansallisen rokotestrategian

Sanna Lauslahti, toimitusjohtaja, Lääketeollisuus ry

Maailma odottaa malttamattomana koronarokotteiden valmistumista. Vain niillä voidaan tauti voittaa. Samoin virukseen tehoavia lääkehoitoja kehitetään sitkeästi. Niillä voidaan pelastaa ihmishenkiä, lyhentää taudin kestoa tai estää taudin pahimpia muotoja.

Koronarokotekeskustelu vilisee asiantuntijoiden erilaisia arvioita aikataulusta ja siitä, mikä tutkimushanke on pisimmällä.

Rokotteiden merkitys sairauksien ennaltaehkäisyssä ja globaalisti ratkaisevana yhteiskuntien toimintakyvyn varmistajana onkin noussut aivan uuteen arvoon ja kiinnostuksen kohteeksi.

Samaan yhteyteen mahtuvat monitahoiset keskustelut siitä, miten rokotteiden saatavuus varmistetaan ensilinjassa, missä järjestyksessä ihmisiä pitäisi alkaa rokottaa ja mistä rokotteet tulisi hankkia. Aihe on varsin monitahoinen ja haastava ja siksi Suomenkin on paikallaan laatia kansallinen rokotestrategia.

Strategian osa-alueita tulisi olla tutkimus, tuotanto, hankinta, rokottautuminen sekä varautuminen. Lisäksi on varauduttava myös siihen, että esimerkiksi COVID-19:n estämiseen tarvitaan jatkossa vuosittaisia tehosterokotuksia.

Valtaosa maailmalla käytettävistä rokotteista valmistetaan tälläkin hetkellä Euroopassa, joten on hyvin mahdollista, että myös valtaosa kaikkialle maailmaan tarkoitetuista koronarokotteista valmistetaan tulevaisuudessa Euroopassa, osa jopa Suomessa.

Suomella on kaikki mahdollisuudet olla mukana kansainvälisessä kilpailussa niin rokotetutkimuksesta kuin tuotannostakin. Maassamme on pitkäaikaista osaamista rokotteiden kliinisestä tutkimuksesta, vastuullisen maan maine sekä aivan poikkeuksellinen terveydenhuoltojärjestelmä. Lisäksi meillä on pitkät perinteet yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyöstä – ja se on merkittävä kilpailuetu. Kyse voi olla merkittävistä taloudellisista vaikutuksista, koska pandemia ei välttämättä asetu kertarokotuksella.

Kilpailussa menestyminen edellyttää kuitenkin oikeanlaisia päätöksiä suomalaisen tutkimusekosysteemin vahvistamiseksi ja tuotekehityksen tukemiseksi. Akateemiselle tutkimukselle tarvitaan riittävä rahoitus, terveydenhuollossa toimiville lääkäreille tulee luoda mahdollisuudet tehdä kliinistä tutkimusta työaikana, huippuosaajista tulee pitää kiinni jne. Suomen Akatemialle kohdennetun 10 miljoonan euron lisärahoitus on jo hyvä alku.

Vahva tutkimusekosysteemi houkuttelee myös lääketeollisuuden kansainvälisiä tutkimus- ja tuotantoinvestointeja Suomeen. Tämä on ensiarvoisen tärkeää nyt, kun koronakriisin aiheuttamaa taloustilannetta lähdetään korjaamaan. Lääketeollisuus on yksi niistä toimialoista, joilla on mahdollista luoda talouskasvua ja tarjota korkean tuottavuuden työpaikkoja suomalaisille.

Rokotestrategian ei kuitenkaan pidä keskittyä vain rokotteen tutkimukseen ja tuotantoon. On pohdittava etunojassa myös sitä, keitä rokotetaan siinä vaiheessa, kun ensimmäisille koronarokotteille voidaan myöntää ehdollinen myyntilupa Euroopassa. Rokotetaanko ensin riskiryhmäläisiä; ovatko nämä vanhuksia, terveydenhuollon ammattilaisia jne.

Lupaavatkaan rokotetutkimukset eivät kuitenkaan aina onnistu; kaikkien rokoteaihioiden tehoa ja turvallisuutta ei kyetä osoittamaan käytännössä. Siksi Suomen hallituksen ei pidä sitoutua mihinkään tiettyyn rokoteaihioon. Kaikki mahdollisuudet on pidettävä avoimena, ja Suomella tulee olla valmiudet hankkia nopeasti ja kustannustehokkaasti rokote, jonka turvallisuus ja teho on kyetty osoittamaan.

Rokotestrategian tulee olla kokonaisvaltainen ja siinä tulee määritellä Suomen tahtotila rokotetutkimuksesta tuotantoon, rokotteiden hankintaan ja suomalaisten rokottamiseen liittyen. Myöhemmässä vaiheessa on syytä tarkastella myös koko suomalaista rokotusohjelmaa sekä rokotteiden huoltovarmuutta.

YHTEYSTIEDOT:

Victoria Media / Kerttu Vali Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka Puh/SMS: 040-5563129 email: medicinenuntium@victoriamedia.fi Gmail: medicine.nuntium@gmail.com

SEURAA SOMESSA