Medicine Nuntium

Terveysalan ja Sairaanhoidon uutiset

Eteisvärinä paljastuu pulssista – yli neljännes kyselyyn vastanneista suomalaisista ei kuitenkaan tunne oireita

Ilman hoitoa eteisvärinä voi pahimmillaan aiheuttaa aivohalvauksen. Eteisvärinän oireet ovat kuitenkin monelle suomalaiselle epäselviä, selviää Pfizerin ja Bristol-Myers Squibbin tuoreesta kyselytutkimuksesta. Pulssia säännöllisesti seuraamalla oireetonkin eteisvärinä voitaisiin havaita.

Suomessa on yli 100 000 eteisvärinää sairastavaa. Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, jossa sydän lyö epäsäännöllisessä rytmissä. Yleisin oire on sydämentykytys. Eteisvärinä voi olla täysin oireeton tai oireet niin vähäisiä, ettei niitä huomaa. Pahimmillaan sairaus voi johtaa aivohalvaukseen. Aivohalvaus voi olla oireettoman eteisvärinän ensimmäinen oire.

Pfizerin ja Bristol-Myers Squibbin tuottamaan kyselytutkimukseen vastasi 1 000 18–70-vuotiasta suomalaista. Sen mukaan yli neljännes (27 %) suomalaisista ei tiedä, mitkä eteisvärinän oireet ovat. Sydämentykytykset (53 %), epäsäännöllinen syke (48 %) ja epämiellyttävät muljahtelut rinnassa (39 %) olivat yleisimmin tunnistetut oireet. Aivoinfarktin tunnisti eteisvärinän oireeksi vain viisi prosenttia vastaajista.

– Moni suomalainen sairastaa eteisvärinää tietämättään, koska sen oireita ei tunneta. Joka neljännellä sairaus todetaan sattumalta, esimerkiksi terveystarkastuksessa. Liian usein diagnoosi saadaan vasta aivohalvauksen jälkeen, kertoo kardiologi Harri Hietanen Malmin sairaalasta Helsingistä.

Eteisvärinä ja siihen liittyvät riskitekijät alkavat yleistyä yli 60-vuotiaiden keskuudessa. Iän lisäksi riskitekijöitä ovat sydänsairaudet kuten sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine, diabetes ja ylipaino.

Eteisvärinä lisää aivohalvauksen riskiä

Tutkimuksen mukaan 13 prosenttia suomalaisista on epäillyt itsellään eteisvärinää. Heistä vain reilu kolmannes (35 %) hakeutui lääkärin vastaanotolle epäilysten herättyä, kun taas vajaa kolmannes (28 %) ei kokenut lääkärikäynnille tarvetta ja tyytyi seuraamaan tilannetta. Riskiryhmään kuuluvassa yli 65-vuotiaiden ikäluokassa 15 prosenttia on epäillyt sairastavansa eteisvärinää. He hakeutuvat lääkärin vastaanotolle muita ikäryhmiä herkemmin, sillä heistä yli puolet (59 %) kertoi käyneensä lääkärissä oireet huomattuaan.

– Tulos kaikkinensa on huolestuttava ja kertoo siitä, ettei eteisvärinän vakavuutta ymmärretä tarpeeksi hyvin. Vaikka sairaus olisi täysin oireeton, ilman hoitoa aivohalvauksen riski kohoaa merkittävästi. Siksi muidenkin kuin riskiryhmään kuuluvien olisi hyvä käydä lääkärillä tarkastamassa tilanne epäilysten herättyä, Hietanen sanoo.

Jos eteisvärinä havaitaan tarpeeksi ajoissa ja muitakin aivohalvauksen riskitekijöitä sairastava potilas aloittaa säännöllisen lääkityksen, aivohalvauksen riskiä voidaan merkittävästi pienentää. Hietasen mukaan oman pulssin tunnustelu voi auttaa oireettoman eteisvärinän havaitsemisessa.

– Seuraamalla pulssia säännöllisesti voidaan mahdollisesti tunnistaa oireetonkin eteisvärinä ja tarvittaessa lääkityksellä ehkäistä sen aiheuttamia aivohalvauksia, Hietanen painottaa.

Kyselystä selvisi, että suurin osa suomalaisista tunnustelee pulssiaan harvoin tai ei lainkaan. Kerran viikossa tai kerran kuussa pulssiaan tunnustelee vähän alle viidennes, ja viidennes sanoi, ettei tunnustele pulssiaan lainkaan.

Faktaa eteisvärinästä:

  • Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, jota kutsutaan myös flimmeriksi.
  • Ikä on eteisvärinän riskitekijöistä merkittävin: yli 75-vuotiaista sitä sairastaa yli 10 prosenttia joko kohtauksittain tai pysyvästi. Muita riskitekijöitä sairauden puhkeamiseen ovat sydänsairaudet kuten sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine, diabetes ja ylipaino.
  • Useimmat tuntevat epäsäännöllisen sykkeen rinnassaan ja kokevat ahdistavaa oloa, huimauksen tunnetta tai suorituskyvyn heikkenemistä. Joillakin eteisvärinä on täysin oireeton ja rytmihäiriö todetaan sattumalta.
  • Eteisvärinästä johtuvia oireita voidaan hoitaa sykkeen- ja rytminhallinnalla. Sykkeenhallinta toteutetaan sykettä hidastavalla lääkityksellä. Lisäksi voidaan tarvittaessa asentaa tahdistin. Rytminhallinnassa epäsäännöllinen rytmi palautetaan normaaliksi sähköisellä tai lääkkeellisellä rytminsiirrolla. Muita käytössä olevia menetelmiä ovat katetriablaatio tai rytmihäiriölääkitys. Lääkäri arvioi sykkeen- ja rytminhallinnan sopivuuden yksilöllisesti.
  • Eteisvärinä voi aiheuttaa sydämen sisälle hyytymiä, jotka aivovaltimoihin kulkeutuessaan saattavat aiheuttaa aivohalvauksen. Potilailla, joilla on eteisvärinän lisäksi muita riskitekijöitä, aivohalvausta estetään käyttämällä veren hyytymistä hidastavaa lääkitystä eli antikoagulanttia. Eteisvärinäpotilaan aivohalvausriskiä lisääviä tekijöitä ovat mm. yli 65-vuoden ikä, verenpainetauti, sydämenvajaatoiminta, aiemmin sairastettu aivohalvaus tai ohimenevä aivoverenkiertohäiriö, diabetes ja verisuonisairaus. Puuttumalla eteisvärinän riskitekijöihin, voidaan vaikuttaa sekä eteisvärinän uusiutumiseen että sen aiheuttaman aivohalvauksen riskiin.
  • Oireettomankin eteisvärinän voi havaita seuraamalla pulssia säännöllisesti. Varsinkin ikääntyvien ihmisten kannattaa tarkkailla sykettä vähintään kerran kuukaudessa, esimerkiksi ranteesta tunnustelemalla tai kotiverenpainemittarilla.

Jos pulssia tunnustelemalla tai kotiverenpainemittarin avulla havaitsee epäsäännöllisen pulssin, on tärkeää hakeutua lääkäriin.

Lähteet:

Tutkimustiedot perustuvat Pfizerin ja Bristol-Myers Squibbin tilaamaan kyselytutkimukseen, jonka Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy suunnitteli yhdessä Pfizerin ja Bristol-Myers Squibbin kanssa. Kysely toteutettiin Bilendi Oy:n verkkopaneelissa elokuussa 2018. Kyselyyn vastasi 1 000 18–70-vuotiasta suomalaista ja sen lähtöotos oli iältään, sukupuoleltaan ja alueellisesti kansallisesti edustava.

YHTEYSTIEDOT:

Victoria Media / Kerttu Vali Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka Puh/SMS: 040-5563129 email: medicinenuntium@victoriamedia.fi Gmail: medicine.nuntium@gmail.com

SEURAA SOMESSA