Medicine Nuntium

Terveysalan ja Sairaanhoidon uutiset

Tunnista nuoren masennusoireet teini-iän tunnemyrskyjen takaa

depression

Pitääkö huolestua, jos teini vetäytyy suljetun oven taakse, kommunikoi lähinnä olankohautuksin ja lopettaa lapsuudesta asti rakkaan harrastuksen ilman selityksiä? Mielialanvaihtelut kuuluvat nuoruusikään ja lapsen kehitykseen, mutta joskus niitä on vaikea erottaa masennuksen oireista.

Masennus on kasvanut kansanterveydellinen ongelma, jota esiintyy kaikissa ikäryhmissä. Suomalaisnuorista noin 20 prosentilla esiintyy masennusoireita ja 5–10 prosenttia sairastaa masennusta*. Nuoruusikään kuuluvat tunnemyrskyt eivät kuitenkaan aina viittaa masennukseen, vaan ne ovat osa lapsen kasvua. Nuoruusiän aikana aivojen kehitys saavuttaa lopullisen muotonsa. Viimeisenä kehittyy etuotsalohko, joka vastaa tunteiden tunnistamisesta, käyttäytymisen säätelystä ja oman toiminnan suunnitelmallisesta ohjauksesta.

– Kehitysvaiheeseen liittyy tyypillisesti mielialan laskua ja masentuneisuutta. Erona varsinaiseen depressio- eli masennustilaan on, että oireet ovat ajoittaisia ja toimintakyky säilyy normaalina: nuori on kiinnostunut koulunkäynnistä, huolehtii terveydestään, harrastaa ja ylläpitää ihmissuhteita, kertoo nuorisopsykiatrian ja psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Eeva Rantanen Terveystalosta.

Fyysisetkin oireet voivat kertoa masennuksesta

Toimintakyvyn arvio on Rantasen mukaan tärkeä mittari, mitä tulee masennuksen tunnistamiseen. Masennuksen ydinoireina ovat yli kaksi viikkoa jatkunut masentunut mieliala, mielenkiinnon ja mielihyvän kokemisen katoaminen sekä väsymys tai uupumus siitäkin huolimatta, että nukkuu riittävästi.

– Muita yleisiä oireita ovat ärtyneisyys, ruokahalumuutokset, itsetuhoiset ajatukset, keskittymisvaikeudet, unihäiriöt, itsetunnon heikkeneminen sekä arvottomuuden, syyllisyyden ja tyhjyyden tunne. Masennus voi aiheuttaa myös esimerkiksi erilaisia fyysisiä oireita, kuten päänsärkyä, vatsakipuja tai jatkuvaa levottomuutta, joita ei välttämättä ensimmäiseksi yhdistetä siihen, Rantanen luettelee.

Hänen mukaansa ongelmallista on, ettei nuorella itsellään ole välttämättä riittävää kykyä arvioida terveyttään ja tunnistaa masennusta. Apua saatetaankin monesti hakea ensisijaisesti fyysisiin vaivoihin. Tästä syystä olisi tärkeää, että terveydenhuollon ammattilainen kartoittaa tilanteen kokonaisvaltaisesti ja kuulee tarvittaessa myös vanhempia, koulua tai muita viranomaisia.

Aikuinen, ole aidosti kiinnostunut nuoresta ja osoita se

Masennuksen taustalla vaikuttavat usein monet eri tekijät. Biologisia syitä voivat olla esimerkiksi yksilöllinen alttius stressille ja haavoittuvuudelle, temperamentti, perimä tai pitkäaikainen fyysinen sairaus. Psykologisia syitä ovat puolestaan erilaiset menetykset, yksinäisyys ja kiintymyssuhteessa tapahtuneet häiriöt, kuten laiminlyönti, väkivalta tai hyväksikäyttö. Sosiaalisina tekijöinä puolestaan vaikuttavat erilaiset kasvuympäristön kuormitustekijät, kuten taloudelliset ongelmat, pitkäaikaissairaudet tai vanhempien ero.

– Kokonaisvaltaisesti ajateltuna lapsen fyysisen ja psyykkisen terveyden ylläpitäminen lähtee oikeastaan jo neuvolasta, jossa vanhempia tuetaan ja jossa he saavat tietoa ja ohjausta lapsen kehityksestä ja kasvatuksesta, Rantanen huomauttaa.

Vanhemman aito kiinnostus nuorta ja tämän elämää kohtaan sekä hyvän ja turvallisen arjen mahdollistaminen nettiaikoineen, kotiintuloaikoineen ja säännöllisine ruokailuineen ovat hyvinvoinnin ylläpitämisen peruspalikoita.

– Vaikkei nuori aina osaisi sanoittaa tunteitaan, hän kaipaa sitä, että edes yksi ihminen olisi kiinnostunut. Kun nuorelle osoittaa aitoa kiinnostusta, hän kyllä usein vastaa kutsuun. Nuoreen pitää suhtautua arvostavasti ja kunnioittavasti. Luottamusta ei saa pettää, eikä nuorta saa nolata tai syyllistää, Rantanen sanoo.

Jos kotona ei ole mahdollista saada riittävästi tukea, olisi Rantasen mukaan tärkeää, että nuoren lähipiiristä löytyisi ainakin yksi luotettava aikuinen. Tukea voi hakea myös kouluterveydenhuollon ja matalan kynnyksen palveluista sekä auttavien puhelimien ja chat-palveluiden kautta.

– Nuori voi löytää helpotusta yksinäisyyteen ja masennukseen myös sosiaalisen median verkostoista, mutta samalla riskinä voi olla kiusatuksi tuleminen ja ulkopuolelle jääminen, jonka lopputuloksena nuori on entistä yksinäisempi ja masentuneempi. Tästäkin syystä olisi tärkeää, että arjesta löytyisi aikuinen, joka kohtaisi nuoren kasvokkain, hyväksyen ja tukien, Rantanen toteaa.

Lisätietoa nuorten masennuksesta: www.nuortenmielenterveystalo.fi ja www.mielenterveystalo.fi

* Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Nuorten masennusoireilu ja masennustilat

 

YHTEYSTIEDOT:

Victoria Media / Kerttu Vali Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka Puh/SMS: 040-5563129 email: medicinenuntium@victoriamedia.fi Gmail: medicine.nuntium@gmail.com

SEURAA SOMESSA