Medicine Nuntium

Terveysalan ja Sairaanhoidon uutiset

Keskittyminen karkaa ja vatsa vaivaa? Syynä voi olla stressi

pexels-photo-626165

Keskittyminen karkaa ja vatsa vaivaa? Syynä voi olla stressi

Kun stressi jatkuu riittävän kauan, sitä ei enää itse tunnista – jopa 20 prosenttia tietotyötä tekevistä on jatkuvasti ylikuormittuneita. Asiantuntijat kertovat, kuinka stressin voi selättää.

Työasiat pyörivät mielessä iltamyöhään, päätä särkee eikä unikaan tahdo tulla? Kun stressi vie yöunet ja työaika venyy jatkuvasti, on korkea aika pysähtyä punnitsemaan tilannetta.

– Stressin vaikutukset näkyvät usein kehon oireiluna. Stressistä voivat ärtyneisyyden ja levottomuuden lisäksi kieliä esimerkiksi sydämentykytys, vatsavaivat, hikoilu sekä flunssakierre. Stressiä on kahdenlaista: lyhytaikaista ja pitkäkestoista. Jos jatkuvaan stressiin tottuu, oireiden voi alkaa kuvitella kuuluvan normaaliin elämään, varoittaa työterveyshuollon erikoislääkäri Heini Ahveninen Terveystalosta.

Stressi hiipii huomaamatta

Varsinkin stressin pitkittyessä itsestä huolehtiminen jää herkästi sivuun. Liikkuminen ei innosta, iltaisin kuluu viinilasillisia ja aamuisin kahvia. Ulkoisista keinoista etsitään tuloksetta apua arjen rauhoittamiseen.

– Stressaantuneena ihmisellä on taipumusta joko yli- tai alivirittyä. Ylivirittyneellä työajatukset kiertävät päässä, työajat paukkuvat ja läppäri pysyy sylissä yömyöhään. Alivirittynyt taas jämähtää herkästi sohvan pohjalle. Parisuhteessa molemmat voivat olla stressaantuneita, mutta reagoida tilanteeseen eri tavoin. Kun toinen on yli- ja toinen alivirittynyt, stressi voi vaikuttaa suhteeseenkin, kuvailee työterveyspsykologi Antti Kauppi Terveystalosta.

Stressi ei ole pelkästään pahasta, sillä se auttaa selviytymään esimerkiksi hetkellistä ponnistusta vaativista tehtävistä. Stressin kipua ja tunteita turruttavien vaikutusten takia sen pitkittymistä voi kuitenkin olla hankala itse havaita.

– Vaarallisinta on sellainen stressi, jota ei itse huomaa. Moni painaa projektiluontoisessa työssä pitkää päivää valtavan stressaantuneena parikin vuotta, kunnes lopulta uupuu täysin. Läheiset huomaavat tällaisen pitkittyneen stressin usein parhaiten, Kauppi sanoo.

Rasittuneet aivot toimivat hitaammin

Tutkimusten mukaan puolet asiantuntijatyötä tekevistä kokee merkittävää ajoittaista stressiä, ja jopa 15–20 prosenttia kärsii jatkuvasta stressaantuneisuudesta. Samalla stressi heikentää juuri niitä ominaisuuksia, joita asiantuntijatyössä toimivilta usein odotetaan. Luovuus ja päätöksentekokyky heikentyvät, ja stressaantunut keskittyy omaan suoriutumiseensa tiimissä toimimisen sijaan.

– Erityisesti pitkittynyt stressi vaikuttaa ihmisen kykyyn tehdä töitä. Rutiiniasioita pystyy pyörittämään stressaantuneenakin, mutta luovat tai laajempaa osaamista vaativat tehtävät tuntuvat kohtuuttoman suurelta ponnistukselta. Rasittuneilla aivoilla viisi minuuttia vaativan tehtävän tekemiseen voi mennä puolikin tuntia, toteaa Ahveninen.

Stressikierteestä irrottautuminen vaatii sekä oman asenteen että toimintatapojen uudelleenarvioimista. Supersuorittaja laukkaa usein töistä suoraan salille tai kotia siivoamaan, mutta arkeen on tärkeää mahtua myös iloa tuottavia ja rentouttavia asioita.

– Kannattaa kokeilla, pystyykö stressaavan päivän päätteeksi rauhoittumaan esimerkiksi kävelylenkin, keskustelun tai kirjan äärelle. Rentouttavat ja rauhoittavat puuhat, kuten jooga tai meditaatio, pakottavat kohtaamaan oman kyvyn rauhoittua. Jos olo on joogatessakin levoton, on helppo havaita, että on tahdin hidastamisen aika, Kauppi vinkkaa.

Hän muistuttaa, ettei yksin mindfulness auta, jos stressin syy on huonosti toimivassa työympäristössä. Terveystalon asiantuntijatyön kuormitusta mittaavan TyöOptimi-työkalun datan perusteella yrityskulttuuri voi lisätä stressiä huomattavasti: joissakin yrityksissä jopa 50–90 prosenttia työntekijöistä voi kärsiä jatkuvasta stressistä.

– Kaikki työ stressaa jossain määrin, mutta mahdoton työmäärä tai kaoottinen työympäristö voi kuormittaa liikaa. Myös yksitoikkoinen työ tai työttömyys voi olla valtava stressin lähde. Ihmismieli nauttii työn tekemisestä ja osallistumisesta. Työssä tulisikin olla vetovoimaa: kun työ tuntuu mielekkäältä, on arjessa helpompi jaksaa, Kauppi sanoo.

5 vinkkiä stressinhallintaan:

  1. Pidä huolta perusasioista. Riittävällä unella ja ravitsevalla ruoalla pääsee pitkälle. Roskaruoka ei poista stressiä – sen sijaan terveellisillä elämäntavoilla on suuri merkitys sekä psyykkiselle että fyysiselle hyvinvoinnille.
  2. Vaali läheisiä ihmissuhteita. Vastavuoroiset ihmissuhteet pitävät jalat maassa ja stressin paremmin kurissa.
  3. Puhu työstä ja sen tavoitteista esimiehesi kanssa. Pomon kanssa keskustelu kannattaa – se auttaa jäsentämään työtehtäviä ja hahmottamaan tavoitteita. Kun työtä voi suunnitella, se pysyy paremmin otteessa eikä tunnu niin stressaavalta.
  4. Pidä taukoja töissä. Lyhyet tauot tekevät aivoille hyvää: paikallaan istuminen ja näytön tuijottaminen ei tuo kinkkisiin tilanteisiin helpotusta. Työn tauotus auttaa omaksumaan asioita ja pitämään työasiat oikeassa mittakaavassa.
  5. Valitse harrastuksia, joiden parissa rentoudut. Arkipäivisinkin on tärkeää tehdä asioita, jotka tuottavat itselle nautintoa. Puuhaile siis vähintään parin päivän välein asioita, joiden parissa todella viihdyt. Kun vapaa-ajan harrastuksiin kuuluu keskittymistä ja rauhoittumista, oppii samalla kuuntelemaan kehoaan ja tunnistamaan stressaantuneen olon ajoissa.