Medicine Nuntium

Terveysalan ja Sairaanhoidon uutiset

Aistien heikentyminen voi altistaa muistisairaudelle

listening-ear

Aistit ovat hyvinvoinnin ja itsenäisen elämän edellytys. Aistien heikkeneminen ikääntyessä on yleinen ongelma, joka hankaloittaa arkea ja toimintakyvyn säilymistä. Erityisesti kuulon huonontumiseen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä aistiärsykkeiden väheneminen altistaa muistisairauksille.

Terveystalon geriatrian erikoislääkäri ja dosentti Minna Raivion mukaan aistien heikkeneminen ihmisen vanhetessa on yleistä. Erityisesti muutokset näkö- ja kuuloaistissa ovat tavallisia.

– Näkö voi heikentyä esimerkiksi silmänpohjan rappeuman, hoitamattoman glaukooman tai kaihin vuoksi. Ikä taas on tavallisin syy kuulon heikkenemiseen. Myös hajuaistiin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä sen häviäminen voi olla ensimmäinen merkki alkavasta muistisairaudesta. Usein hajuaistin menetyksen huomaa siitä, ettei ruoka enää maistu kunnolla, koska makuaistimukseen tarvitaan sekä maku- että hajuaistia, Raivio sanoo.

Aistien heikkeneminen vaikuttaa Raivion mukaan huomattavan paljon arkielämään.

– Aistit auttavat havainnoimaan asioita ja vaikuttavat siihen, miten hyvin selviydymme omassa elinympäristössämme: pystymmekö käyttämään julkisia kulkuvälineitä, näemmekö lukea pientä tekstiä tai voimmeko kommunikoida toisten ihmisten kanssa hyvin. Siksi aisteilla on suuri merkitys omaan hyvinvointiimme, Raivio kertoo.

Huono kuulo vaikeuttaa sosiaalista kanssakäymistä

Kuuloaistin heikkenemistä on usein vaikea huomata itse, sillä se huononee iän myötä pikkuhiljaa. Raivion mukaan kuuloon saattaa tulla muutoksia jo nuoremmallakin iällä liian suuren melualtistuksen vuoksi.

– Tyypillisesti keski-iän jälkeen ei enää kuule korkeita ääniä, kuten heinäsirkan sirinää tai puhelimen pirinää. Kuulon heikkeneminen voi kuitenkin alkaa jo keski-iässä, jos on altistunut jatkuvasti melulle esimerkiksi työssään tai kuuntelemalla musiikkia kuulokkeilla volyymit kaakossa. Melualtistuksen välttäminen arkielämässä onkin paras tapa pitää kuulostaan huolta, Raivio sanoo.

Huono kuulo vaikuttaa erityisesti ihmisten väliseen kommunikaatioon: sanoista ei saa selvää tai osa asioista jää kuulematta, jolloin viestistä tulee epäselvä.

– Jos ei kuule hyvin eikä siksi ymmärrä kaikkea, epäluulo ja väärinymmärrykset lisääntyvät. Läheiset saattavat esimerkiksi ajatella, ettei toinen muista mitä on puhuttu. Osa voi myös kokea häpeän tunnetta ja vetäytyä ihmisten parista, koska ei pysty osallistumaan keskusteluun kunnolla, Raivio kertoo.

Hänen mukaansa kuulon heikkenemisen on myös todettu lisäävän Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien riskiä.

– Heikentynyt kuulo altistaa muistisairauksille, sillä virikkeet ympäröivästä maailmasta vähenevät eikä ihminen enää reagoi niin paljon asioihin. Erityisesti läheisten on hyvä huomioida, että iäkkäimmillä ihmisillä huonon kuulon rinnalle on voinut kehittyä muistisairaus, Raivio sanoo.

Syy huonoon kuuloon kannattaa aina selvittää

Jos kommunikointi ja arkielämä alkavat vaikeutua kuulo-ongelmien vuoksi, suosittelee Raivio hakeutumaan lääkäriin. Apua voi saada kuulolaitteesta ja neuvoista, miten elää heikentyneen kuulon kanssa.

– Jos vähänkin tuntuu siltä, kannattaa käydä tutkimuksissa. Moni asia voi vaikuttaa huonoon kuuloon, kuten korvatulehdus tai -vaikku, jotka ovat helposti hoidettavissa. Tärkeintä on saada mahdollisimman pian oikeanlaista apua, Raivio neuvoo.