Medicine Nuntium

Terveysalan ja Sairaanhoidon uutiset

ADHD:n Käypä hoito ‑suositusta on täydennetty aikuisten ADHD:n hoidolla

a6c220b9

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD on yleinen, toimintakykyä heikentävä kehityksellinen häiriö. Sen tyypillisiä oireita ovat tarkkaavuuden säätelyn ja toiminnanohjauksen vaikeudet sekä impulsiivisuus. Oireet ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä, ja moni kärsii ADHD:stä ilman asianmukaista diagnoosia ja hoitoa.

Hoitamattomana ADHD voi haitata opintoja ja työllistymistä ja suurentaa psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden liikakäytön riskiä. Oireiden aktiivisella hoidolla voidaan tutkimusten mukaan vähentää ADHD:hen liittyviä kielteisiä seurannaisvaikutuksia ja terveysriskejä sekä parantaa elämänlaatua.

Juuri päivitetyn Käypä hoito ‑suosituksen tavoitteena on yhtenäistää ADHD:n diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta ja tarjota näyttöön perustuvaa tietoa hoitoratkaisujen tueksi. Käypä hoito ‑suositus käsittelee nyt ensimmäistä kertaa lasten ja nuorten lisäksi myös aikuisten ADHD:n diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta.

Suosituksessa todetaan, että ADHD heikentää elämänlaatua suunnilleen yhtä paljon kuin fyysinen krooninen sairaus, mutta psykososiaalisella osa-alueella. Oireyhtymään liittyy monilla aikuisilla myös muita mielenterveyden häiriöitä. ADHD voi olla taustatekijä esimerkiksi mieliala- tai ahdistuneisuushäiriön takana, mikä tulisi terveydenhuollossa aina huomioida.

Oikea diagnoosi auttaa ymmärtämään paremmin niitä ongelmia, joita ADHD-oireet voivat aiheuttaa, ja vastaavasti löytämään keinoja, jotka vähentävät oireita, parantavat toimintakykyä ja helpottavat arkea.

– Asianmukaisen hoidon ja yksilöllisten tukitoimien avulla yksilön vahvuudet ja voimavarat pääsevät esiin. Onnistumisten myötä itsetunto vahvistuu ja liitännäissairauksien kuten masennuksen riski vähenee, kuvailee Käypä hoito ‑suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja Anita Puustjärvi .
Diagnoosi voidaan tehdä lapselle, nuorelle tai aikuiselle

Jos lapsella huomataan toiminta- tai opiskelukykyä haittaavia tarkkaavuuteen tai ylivilkkauteen liittyviä ongelmia, tukitoimet koulussa tai päiväkodissa tulisi aloittaa heti. Tämän jälkeen oma neuvola- tai koululääkäri voi arvioida lisätutkimusten tarvetta.

Lasten ja nuorten hoidossa on tärkeää, että aikuiset käyttävät lapsen toimintakykyä tukevia menetelmiä johdonmukaisesti kaikissa ympäristöissä: kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa.

– Koko perheen toimintakykyä ja jaksamista tulee aktiivisesti tukea, korostaa Puustjärvi . Ohjeita tähän on koottu myös Käypä hoito ‑suosituksen lisätietoartikkeliin ”Vanhemmille annettavat ohjeet ADHD-oireisen lapsen tai nuoren ohjaamisesta”.

ADHD:hen liittyvien perinnöllisten tekijöiden vuoksi on tavallista, että samassa perheessä sekä vanhemmalla että lapsella on ADHD. Lapsen ADHD-oireiden arviointi voi johtaa tarpeeseen arvioida vanhemman ADHD-oireita.

Ellei aikuiselle aiemmin ole tehty ADHD-diagnoosia, diagnoosin tekee ensisijaisesti psykiatrian erikoislääkäri tai opiskelu- tai työterveyshuollossa toimiva lääkäri konsultoiden tarvittaessa ADHD:n diagnostiikkaan ja hoitoon perehtynyttä erikoislääkäriä, linjataan Käypä hoito ‑suosituksessa.
Hoidon tavoite on parantaa toimintakykyä

ADHD:n hoidossa keskeisiä keinoja ovat ADHD-oireiseen ja hänen ympäristöönsä kohdistuvat tukitoimet, psykososiaaliset hoitomuodot sekä lääkehoito. Suosituksessa todetaankin, että lääkehoito on tärkeä osa hoidon kokonaisuutta, ja sen tarve pitää arvioida, kun ADHD-diagnoosi on varmistunut.

– Suuret elämänmuutokset, kuten opiskelujen aloittaminen, työelämään siirtyminen tai lasten syntymä, aiheuttavat kuormitusta, joka voi lisätä ADHD-oireiden haittaavuutta, kertoo suosituksen laatineen työryhmän jäsen Sami Leppämäki . Siksi hoidon seurannan on oltava pitkäjänteistä ja eri hoitomuotojen tarve ja järjestys tulee arvioida yksilöllisesti.

Aikuisten ADHD:n hoitoon kuuluvat keskeisesti psykoedukaatio ja arkea helpottavien taitojen opettelu.

– Henkilö, jolla on ADHD, on elänyt oireidensa ja niiden aiheuttamien vaikeuksien kanssa koko elämänsä, ja hän saattaa kokea, että niihin ei voi vaikuttaa, kuvailee Käypä hoito ‑työryhmän jäsen Maarit Virta .

Omia opittuja toimintamalleja on kuitenkin mahdollista arvioida ja muuttaa ja siten vähentää oireiden aiheuttamaa haittaa. Tässä auttavat esimerkiksi erilaiset ajanhallinnan keinot, ympäristön muokkaaminen omaa keskittymistä tukevaksi ja yleinen hyvinvoinnin tukeminen ja vahvistaminen.

Lisää keinoja arjen hallinnan parantamiseksi ja ADHD-oireiden hallitsemiseksi on listattu Käypä hoito ‑suosituksen lisätietoartikkelissa (”Keinoja aikuisille ja nuorille arjen hallinnan parantamiseksi ja ADHD-oireiden hallitsemiseksi”).

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen, Suomen Nuorisopsykiatrisen Yhdistyksen ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä on laatinut ADHD:n (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) Käypä hoito ‑suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus on luettavissa tiedotustilaisuuden aikaan osoitteessawww.käypähoito.fi