Medicine Nuntium

Terveysalan ja Sairaanhoidon uutiset

Voiko punkeilta enää välttyä missään päin Suomea? Suojautuminen punkkien levittämiä tauteja vastaan ajankohtaista.

w5k2vkfmurcf1qj8lppo

Turun yliopisto on saanut ensimmäisiä tuloksia puutiaistutkimuksesta, kun kansalaisten lähettämistä puutiaisnäytteistä on tutkittu noin kymmenen prosenttia eli runsaat 2000 kappaletta. Tutkimuksessa selvitetään punkkien eli puutiaisten esiintymistä Suomessa sekä punkkien levittämien taudinaiheuttajien, puutiaisaivotulehdusta aiheuttavien TBE-virusten (Tick-Borne Encephalitis) ja Borrelia-bakteerien, esiintyvyyttä.

– ”Näiden ensimmäisten tutkittujen näytteiden mukaan 15 – 20 % puutiaisista kantoi Borrelia –bakteeria. Puutiaisaivokuumevirusta kantoi 1,5 % puutiaisista,” kertoo tutkija, filosofian maisteri Jani Sormunen Turun yliopistosta. ”Borreliaakantavia puutiaisia löytyi ympäri Suomea, pitkälti kaikkialta sieltä, mistä puutiaisiakin. Puutiaisaivokuumevirushavainnot sijoittuivat pääosin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tunnistamille riskialueille. Punkkien määrässä kaiken kaikkiaan on havaittu lisääntymistä, useilla alueilla määrät ovat moninkertaistuneet.”

Punkit aktivoituvat, kun vuorokauden keskilämpötila ylittää + 5 astetta. Yleisempi punkin kantama taudinaiheuttaja, borreliabakteeri, tarvitsee useita tunteja siirtyäkseen punkista ihmiseen. Sen sijaan harvinaisempi TBE-virus siirtyy heti punkin pureutuessa ihoon. Viruksen aiheuttamaan puutiaisaivotulehdukseen ei ole olemassa hoitokeinoa, vaan taudin hoito on lähinnä oireiden lievittämistä. Puutiaisaivotulehdusta vastaan voi suojautua rokottautumalla. Borrelioosia vastaan ei ole olemassa rokotetta, mutta sitä voidaan hoitaa antibiooteilla.

Punkkien lisääntymisen myötä myös puutiaisaivotulehduksen esiintyvyys on viime vuosina Suomessa ollut kasvussa. Vuonna 2016 todettuja tautitapauksia oli 61. 2000-luvun alkupuolella vuosittaiset tapausmäärät ovat olleet keskimäärin noin 20-30. Puutiaisaivokuumetta esiintyy Ahvenanmaan lisäksi myös muualla Suomessa, esimerkiksi Turun ja Kotkan saaristossa, Etelä-Karjalassa, Kokkolassa sekä Simon, Kuopion ja Varkauden seuduilla.

Asiantuntijat suosittelevat rokottautumista TBE-virusta vastaan niille, jotka liikkuvat tai asuvat pysyvästi riskialueilla – niin Suomessa kuin muualla Euroopassa.

– ”Niiden, jotka toistuvasti oleskelevat ja liikkuvat luonnossa TBE-riskialueilla, tulisi harkita ennaltaehkäisevää rokottautumista: esimerkiksi suunnistajat, purjehtijat, marjastajat jne.” sanoo infektiosairauksien ylilääkäri Risto Pietikäinen Kymenlaakson keskussairaalasta.” Myös luonnossa liikkuvien matkailijoiden on syytä tarkistaa rokotustarpeensa TBE:n osalta, sillä esimerkiksi suuri osa Keski-Euroopasta kuuluu taudin riskialueeseen.”

Pahimmillaan puutiaisaivotulehdus aiheuttaa pysyviä neurologisia vaurioita kuten muisti- ja tasapainohäiriöitä, päänsärkyä, kuulon heikkenemistä, keskittymisvaikeuksia tai halvauksia, jopa kuoleman.

– ”Puutiaisaivotulehduksen eteneminen on kaksivaiheinen. TBE-virustartunnan saaneelle kehittyy 1-2 viikon kuluttua flunssan kaltaisia oireita kuten lievää kuumetta, päänsärkyä ja lihassärkyä. Vaivat kestävät viikon verran, jonka jälkeen useimmat paranevat ja saavat elinikäisen immuniteetin. Noin kolmannekselle tartunnan saaneista ilmaantuu noin viikon kuluessa uusia oireita kuten korkeaa kuumetta, päänsärkyä, niskan jäykkyyttä, pahoinvointia ja esim. sekavuutta tai muita aivotoiminnan häiriöitä. He tarvitsevat välitöntä sairaalahoitoa. Parantavaa lääkettä tai hoitoa puutiaisaivotulehdukseen ei ole olemassa,” Pietikäinen kertoo.

Turun yliopisto jatkaa näytteiden tutkimista selvittääkseen punkkien välittämien taudinaiheuttajien esiintymistä. Nyt valmistuneet ensimmäiset analyysit sekä puutiaisen ja taigapunkin levinneisyyskartat julkaistaan toukokuussa tieteellisessä julkaisusarjassa Emerging Microbes & Infections.

Tutkijat kiittävät kansalaisia aktiivisuudesta puutiaisnäytteiden lähetyksessä. Yleisö lähetti tutkijoille tutkimustarkoitusta varten kaiken kaikkiaan 20 000 puutiaista.