Medicine Nuntium

Terveysalan ja Sairaanhoidon uutiset

Keskostutkimus on Suomessa maailman huippua – yhä ennenaikaisempina syntyneet vauvat selviävät

newborn-boy-sleeping

Ymmärrys ennenaikaisena syntyneen vauvan elimistön toiminnasta ja lapsen kehityksestä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Tämän seurauksena myös keskosten hoito ja ennuste ovat parantuneet huomattavasti.

Suomessa joka kahdeskymmenes lapsi syntyy keskosena. Maailman terveysjärjestön arvion mukaan ennenaikaiseen syntymään liittyvät komplikaatiot ovat yksi alle viisivuotiaiden yleisimmistä kuolinsyistä koko maailmassa. Suomessa 24. raskausviikolla elävänä syntyneistä keskosista selviytyy elossa yli 70 % ja raskausviikon 27 alettua jo yli 95 %.

Koska yhä ennenaikaisempana syntyneet keskosvauvat jäävät nykyään eloon, osalla lapsista todetaan terveydellisiä ongelmia tai oppimisvaikeuksia, joihin tarvitaan tukea.

– Erityisesti pikkukeskosina syntyneiden oppimisvaikeudet ovat tavallisia. Siksi on tärkeää tunnistaa niistä tyypillisimmät varhain ja tarvittaessa käynnistää asianmukaiset tukitoimet, kertoo logopedian dosentti Anneli Yliherva Oulun yliopistosta. Yliherva on yksi Kustannus Oy Duodecimin julkaiseman Keskosen hoito ja kehitys ‑kirjan toimittajista.

Keskosen hoito ja kehitys ‑teos kokoaa yhteen ajantasaisen tiedon keskosen elimistön erityispiirteistä, keskosen hoidosta sairaalassa ja kehityksen seurannasta kotiutumisen jälkeen. Kirja auttaa vanhempia, perheenjäseniä ja ammattilaisia tukemaan keskosena syntyneen lapsen kehitystä.

Keskoslasten hoito vastasyntyneiden teho-osastolla ja sairaalahoidon jälkeen on moniammatillista. Keskosen hoito ja kehitys‑kirjan kirjoittamiseen on osallistunut yli 20 lääketieteen ja terveydenhuollon eri erikoisalojen asiantuntijaa. Kirjan ovat toimittaneet FT, logopedian dosentti Suvi Stolt ; FT, logopedian dosentti Anneli Yliherva; LT, lastentautien erikoislääkäriVilhelmiina Parikka ; LT, lastenneurologian professori Leena Haataja ja LT, lastentautiopin professori Liisa Lehtonen .

Vanhempien ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen tärkeää

Vauvan ennenaikainen syntymä on vanhemmille aina psyykkisesti kuormittava kokemus. Suomalaisten tutkimusten mukaan synnytyksen jälkeinen masennus on keskosvauvojen vanhemmilla huomattavasti yleisempää kuin terveenä syntyneiden lasten vanhemmilla: jopa 63–65 % äideistä ja 45 % isistä kokee itsensä masentuneeksi vauvan tehohoidon aikana.

Oman lapsen syntyminen keskosena aiheuttaa vanhemmissa suurta huolta. Vastasyntyneiden tehohoito-osasto voi olla ympäristönä vieras ja laitteiden tarkoitus epäselvä. Vanhemmat voivat olla myös epävarmoja omasta roolistaan ja epäillä kykyään hoitaa ja auttaa lastaan.

Keskosvauvan vointi ja lääketieteellinen hoito saattavat vaikeuttaa normaalia vanhemman ja vauvan välistä vuorovaikutusta ja vanhemmuudentunteen vahvistumista. Keskosuus ei kuitenkaan ole este vanhemman ja vauvan väliselle läheisyydelle.

Tutkimusten mukaan vanhemmilla ja vauvoilla on kyky sopeutua hyvinkin vaativiin olosuhteisiin, jos ne pystytään järjestämään perhettä ja vanhempien psyykkisiä voimavaroja tukevaksi. Hoitohenkilökunta ja ammattilaiset voivat vahvistaa vanhempien kykyä toimia oman keskosvauvansa vanhempana kuuntelemalla ja suhtautumalla kunnioittavasti vanhempien havaintoihin.

Suomessa ensimmäiset nykyaikaista tehohoitoa saaneet pikkukeskosten sukupolvet ovat nyt aikuisiässä. Suurin osa on sijoittunut hyvin yhteiskuntaan, hankkinut koulutuksen ja on työelämässä.

Keskosen hoito ja kehitys ‑kirja sisältää alan tuoreimman tutkimustiedon lisäksi keskosena syntyneiden nuorten aikuisten ja keskoslasten vanhempien omakohtaisia kertomuksia. Tarinat rohkaisevat vanhempia, joille on juuri syntynyt keskosvauva, katsomaan luottavaisesti tulevaisuuteen. Vaikean alun jälkeen monessa keskosvauvan perheessä eletään myöhemmin tavallista lapsiperheen arkea.

YHTEYSTIEDOT:

Victoria Media / Kerttu Vali Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka Puh/SMS: 040-5563129 email: medicinenuntium@victoriamedia.fi Gmail: medicine.nuntium@gmail.com

SEURAA SOMESSA