Medicine Nuntium

Terveysalan ja Sairaanhoidon uutiset

Onko astmasi hallinnassa? – Tunnista oireet

asthma-156094_640

Astma on yksi yleisimpiä pitkäaikaissairauksia ja sairauspoissaolojen aiheuttajia Suomessa. Hoitamattomana astma heikentää suorituskykyä ja altistaa monille hengitystiesairauksille. Lääkkeenottoon liittyvät virheet ovat hoitomyöntyvyyden lisäksi merkittävä syy hoidon epäonnistumiselle.

Astma on keuhkoputkien limakalvojen krooninen tulehdus, joka aiheuttaa hengitysteissä keuhkoputkien vaihtelevaa supistelua. Terveystalon keuhkosairauksien erikoislääkäri Maritta Kilpeläisenmukaan astmaoireet ovat vaihtelevia ja alkavat tyypillisesti yhtäkkiä virusinfektion, rasituksen tai kovan pakkasen yhteydessä.

– Astman oireita ovat pitkittynyt yskä, limannousu ja hengenahdistus. Oireita esiintyy varsinkin öisin ja aamuisin sekä sykettä nostavassa rasituksessa. Lisäksi allergisille hengitysoireita voivat aiheuttaa esimerkiksi eläin- tai siitepöly sekä muut hengitysilman epäpuhtaudet, Kilpeläinen kertoo.

– Astma voi puhjeta missä iässä tahansa. Jos lapsella on atooppinen ihottuma, allergioita tai vanhemmilla tai sisaruksilla on astma, on astmariski silloin korkeampi. Aikuisilla ylipaino ja tupakointi lisäävät sairastumisen riskiä, jatkaa lastentautien erikoislääkäri ja lastenallergologi Péter Csonka Terveystalosta.

Csonkan mukaan moni sairastaa astmaa tietämättään. Siksi oireet ja riskitekijät on hyvä käydä systemaattisesti läpi, jotta oikea diagnoosi saadaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

– Keuhkojen toimintakokeiden tekeminen on tärkeää ennen kuin määrätään pitkiä lääkehoitoja pelkkien oireiden perusteella. Astman perustutkimuksia ovat muun muassa impulssioskillometritutkimus, spirometria ja PEF-puhalluskokeiden seuranta, joihin voidaan tarvittaessa yhdistää rasitustesti. Alle 3-vuotiaille lapsille keuhkojen toimintakokeita ei ole rutiininomaisesti saatavilla, jolloin oireiden ja riskitekijöiden mahdollisimman tarkka selvitys korostuu, Csonka kertoo.

Lääkehoidosta suuri osa menee sivu suun

Astmaa hoidetaan tavallisesti päivittäin hengitettävällä kortisonilla sekä tarvittaessa nopeasti vaikuttavalla, keuhkoputkia avaavalla lääkkeellä. Terveellisillä elintavoilla, kuten liikunnalla, voidaan helpottaa oireita ja parantaa rasituksen sietokykyä. Lisäksi astmaa pahentavien ulkoisten tekijöiden välttäminen on järkevää. Csonkan mukaan astman hoitoa pitäisi ymmärtää jatkaa silloinkin, kun oireettomuus on saavutettu.

– Vaikka oireet olisivatkin välillä poissa, astma ei katoa. Keuhkoputkien krooninen tulehdus vaatii jatkuvaa hoitoa eli lääkkeitä pitäisi käyttää silloinkin, kun oireita ei ole. Valitettavasti tutkimusten mukaan lääkkeiden käyttömäärä voi kuitenkin olla potilailla niinkin alhainen kuin 30–40 prosenttia määrätyistä lääkkeistä, Csonka sanoo.

Jos astmaa ei hoideta kunnolla, suoritus- ja hapenottokyky heikkenee, äkillisiä oireiden pahenemisvaiheita tulee tiheämmin ja altistuminen hengitystiesairauksille, kuten keuhkokuumeelle ja influenssalle, on herkempää. Vaarana on myös keuhkoputkien pysyvä vaurioituminen.

– Lääkkeenottoon liittyvät virheet ovat hoitomyöntyvyyden lisäksi merkittävä syy, miksi hoito ei onnistu – sekä aikuisilla että lapsilla. On hämmästyttävää, kuinka moni käyttää laitteita väärällä tavalla, jolloin keuhkoputkiin päätyvän lääkeaineen määrä on vain murto-osa oikeasta annoksesta. Laitteen käyttöä on tärkeää opettaa useamman kerran ja tarkistaa seurantakäynneillä, Kilpeläinen painottaa.

Astmatesti auttaa arvioimaan hoidon tasapainoa

Astman oireilu ja tila voivat vaihdella jopa päivittäin, jonka vuoksi säännöllinen seuranta on hyvän hoidon kannalta olennaista. Yleensä lääkitys on hyvä tarkistaa kerran vuodessa.

– Etenkin lasten kohdalla säännöllinen kontrolli on tarpeen, sillä lapsi ei välttämättä tunnista tai osaa kertoa oireista itse. Lisäksi lasten kohdalla seurataan tarkasti mahdollisia haittavaikutuksia, lääkityksen tarvetta sekä kasvun kehitystä, Csonka sanoo.

Lisäksi oirepäiväkirjan pitäminen auttaa paitsi astmaa sairastavaa myös lääkäriä arvioimaan hoidon tehokkuutta.

– Päiväkirja auttaa muistamaan, miten astma on oireillut eri ajanjaksoina. Avaavan lääkkeen tarve on hyvä mittari: mitä tiheämmin sitä on tarvinnut, sitä huonommassa hallinnassa astma on, Csonka sanoo.

– Kotona astmaa voi seurata PEF-mittarilla tehtyjen säännöllisten puhalluskokeiden avulla. Jos arvot ovat normaalia alhaisempia, uloshengitys on silloin heikompaa ja astma pahentunut. Netistä löytyvä helppo astmatesti auttaa myös arvioimaan, miten hyvin astma on hallinnassa ja hoito tasapainossa, Kilpeläinen neuvoo.

 

 

YHTEYSTIEDOT:

Victoria Media / Kerttu Vali Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka Puh/SMS: 040-5563129 email: medicinenuntium@victoriamedia.fi Gmail: medicine.nuntium@gmail.com

SEURAA SOMESSA