Medicine Nuntium

Terveysalan ja Sairaanhoidon uutiset

:VÄITÖS: Psykoosilääkkeitä ja fyysisiä rajoitteita käytetään runsaasti iäkkäille muistihäiriöpotilaille

medical-pills

Psykoosilääkkeiden ja fyysisten rajoitteiden käyttö on yleistä iäkkäiden muistihäiriöpotilaiden hoidossa. Niitä käytetään runsaasti etenkin laitoshoidossa oleville potilaille, osoittaa lääketieteen lisensiaatti Marja Kurosen väitöstutkimus. Kurosen mukaan tulokset antavat aihetta huoleen.

Ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon asiakkaista suuri osa kärsii eriasteisesta muistisairaudesta. Se aiheuttaa lähes jokaiselle jossain sairauden vaiheessa käytösoireita. Näitä oireita ovat muun muassa ahdistuneisuus, masentuneisuus, kiihtyneisyys ja aggressiivisuus, Ne aiheuttavat kärsimystä sekä potilaalle että hänen läheisilleen ja hoitajilleen.

Tutkimuksessa selvitettiin ympärivuorokautisen laitoshoidon ja säännöllisen kotihoidon potilaiden dementia- ja psyykenlääkkeiden käyttöä ja sekä niiden yhteyttä käytösoireisiin. Lisäksi tutkittiin fyysisten rajoitteiden käyttöä ja sen yhteyttä käytösoireisiin, psyykenlääkkeiden käyttöön ja päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen ympärivuotokautisen hoidon potilailla.

Kysely koski Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen yksityisiä ja kunnallisia ympärivuorokautisia hoidon yksiköitä ja kunnallisia kotihoidon yksiköitä. Vastausprosentti oli lähes sata. Tieto koottiin 2821 henkilöstä, joista puolet oli ympärivuorokautisessa hoidossa ja puolet oli kotihoidon asiakkaita. Tutkittavien keski-ikä oli 81 vuotta, ja heistä 68 prosenttia oli naisia. Yksiköiden sairaanhoitajat keräsivät henkilöiden tausta- ja lääkitystiedot, arvioivat toimintakyvyn ja kognition. Lisäksi he kartoittivat laitoshoidossa kuluneen vuorokauden aikana ja kotihoidossa kuluneen viikon aikana ilmenneet käytösoireet. Oireet luokiteltiin yliaktiivisuus-, psykoosi- sekä mielialaoire- ja apatiaryhmiin.

Psykoosilääkkeitä käytetään paljon muistisairaille niin laitos- kuin kotihoidossa

Muistisairaudesta kärsi 56 prosenttia laitoshoidon ja 31 prosenttia kotihoidon asiakkaista ja heistä dementialääkitys oli 69 prosentilla. Käytösoireita oli puolella potilaista. Yliaktiivisuusoireet kuten levottomuus ja aggressiivisuus olivat yleisiä laitoksissa, kun taas mielialaoireet korostuivat kotihoidon potilailla. Muistisairaista psykoosilääkkeitä käytti 38 prosenttia laitoksissa asuvista.

Kaikista laitos- ja kotihoidon potilaista muistilääkkeitä käytti 32 prosenttia, psykoosilääkkeitä 28 prosenttia, masennuslääkkeitä 25 prosenttia ja rauhoittavia tai unilääkkeitä 23 prosenttia.

Fyysiset rajoitteet yleisiä laitoshoidossa

Suomessa ei ole lainsäädäntöä fyysisten rajoitteiden käytöstä iäkkäiden hoidossa ja sosiaalipalveluissa. Valviran ohjeistuksen mukaan fyysisten rajoitteiden käytön tulisi tapahtua aina lääkärin valvonnassa, ja käytöstä tulisi tehdä merkintä sairauskertomukseen.

Fyysisiä rajoitteita käytettiin yli puolelle ympärivuorokautisen hoidon potilaista seurantavuorokauden aikana. Näistä yleisin oli ylösnostetut sängynlaidat (48 %), ja lisäksi käytettiin vartalon tai raajan sitomista tai tarjottimella rajoittamista noin joka kymmenennelle. Useampaa rajoitetta käytettiin yleisimmin potilaille, joilla oli yliaktiivisuustyyppisiä käytösoireita. Psykoosioireet ja rauhoittavien lääkkeiden käyttö oli yhteydessä rajoitteiden käyttöön, kun taas hyvä yleinen toimintakyky ja psykoosilääkkeiden käyttö olivat negatiivisesti yhteydessä siihen. Rajoitteita käytettiin eniten kaikkein huonokuntoisimmille.

– Tutkimukseni osoittaa, että psyykenlääkkeiden tiedetyistä haittavaikutuksista ja hoitosuosituksista huolimatta psykoosilääkkeiden käyttö on edelleen runsasta ja huoli näiden lääkkeiden sekä fyysisten rajoitteiden käytöstä Etelä-Savossa on perusteltu, Kuronen toteaa.

Hoitoympäristö voi olla merkittävä käytösoireiden syntyyn vaikuttava tekijä. Lisätutkimusta ns. lääkkeettömien hoitokeinojen käytöstä tarvitaan psyykenlääkkeiden ja fyysisten rajoitteiden käytön vähentämiseksi. Hoitohenkilökuntaa ja omaisia tulisi kouluttaa yksilöllisten lääkkeettömien hoitokeinojen käyttöön.

Lääketieteen lisensiaatti Marja Kurosen väitöskirja Neuropsychiatric symptoms, psychotropic drug use and physical restraints in older persons. Cross-sectional study in home care and residential care (Iäkkäiden neuropsykiatriset oireet,psyykenlääkkeiden käyttö ja fyysiset rajoitteet. Poikkileikkaustutkimus koti- ja laitoshoidossa) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Jaakko Valvanne Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Sirpa Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta.

Marja Kuronen on syntynyt Haukivuorella vuonna 1960 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Haukivuoren Lukiosta vuonna 1979. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Kuopion Yliopistosta vuonna 1987 ja psykiatrian erikoislääkäriksi Kuopion yliopistosta vuonna 2001. Hänellä on kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyys (2002) ja Diploma in Tropical Medicine and Hygiene -tutkinto Liverpoolin Yliopistosta (1991). Kuronen käynnisti Tansaniassa Haydomin sairaalassa psykiatrisen konsultaatio- ja poliklinikkatoiminnan vuosina 1992–1995. Hän toimi Mikkelin kaupungin mielenterveysyksikön ylilääkärinä vuosina 2001–2007. Vuodesta 2008 alkaen hän on toiminut apulaisylilääkärinä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin psykiatrian poliklinikalla ja vuodesta 2017 alkaen Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen vastaavassa tehtävässä.

YHTEYSTIEDOT:

Victoria Media / Kerttu Vali Pajamäenkatu 14, 48600 Kotka Puh/SMS: 040-5563129 email: medicinenuntium@victoriamedia.fi Gmail: medicine.nuntium@gmail.com

SEURAA SOMESSA